Yläleuan fragmentti poskihampailla "Ursus spelaeus"

Pleistoseenikausi, n. 50,000 vuotta sitten, Karpaatit, Romania, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Luolakarhu (Ursus spelaeus) oli Pleistoseenikaudella elänyt, luolissa talvehtinut suuri karhueläin. Se ilmestyi viimeistään Holstein-lämpökaudella noin 300 000 vuotta sitten, ehkä jo 500 000 vuotta sitten. Itävallasta on löydetty noin 40 000 vuotta vanhoja luolakarhun jäänteitä, joiden luista on saatu muutaman geenin pätkiä DNA-näytteinä talteen. Luolakarhu katosi jääkauden lopun pleistoseenin joukkotuhossa noin 10 000 vuotta sitten luultavasti ilmastonmuutoksen ja ihmisen metsästyksen takia. Luolakarhun nimitys tulee siitä, että sen jäännöksiä on löydetty useimmiten luolista. Luolakarhu-urokset olivat arvioiden mukaan 400–500-kiloisia ja naaraat olivat 225–250-kiloisia. Useimpien nykyisten karhujen tapaan se oli kaikkiruokainen. Useista Keski-Euroopan luolista on löydetty luolakarhujen luurankoja, esimerkiksi Heinrichshöhlestä ja Dechenhöhlestä, Saksasta. Täydellisesti säilynyt luuranko, viisi kalloa ja 18 yksittäistä luuta löydettiin Kletnon karhuluolasta vuonna 1966 Puolassa. Romaniassa vastaavasta karhuluolasta löydettiin taas yli 140 luolakarhun luurangot vuonna 1983.

Ainutlaatuinen ja näyttävä luolakarhun (Ursus spelaeus) yläleuan fragmentti jossa kaksi kookasta poskihammasta. Hyvässä kunnossa. Kevyttä iänmukaista kulumaa. Upea vaaleankeltainen patina. Likaa ja pölyä. Leukaluu on käsitelty pintaa suojaavalla sellakka- ja mehiläisvahakerroksella. Vanha kokoelman etiketti (no. 105). Kooltaan kappale on noin 10,0cm x 6,1cm x 3,9cm. Paino n. 120g.