Puuveistos "Nkisi"

280 €

Songye-kansa, Kongon demokraattinen tasavalta, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Songyet (kutsutaan myös nimillä Basonge, Bayembre, Songe, Wasonga) asuttavat laajoja alueita Sankuru-, Lubilash- ja Lualaba-jokien välissä. Kyläyhteisöjä löytyy myös Kasaï Orientalin, Katangan ja Kivun maakunnista. Songyet ovat jakautuneet 35:een pienempään kansaan. Kansaa johtaa päällikkö (Yakitenge) jota tehtävässään avustaa kylänvanhimmt (bakulu) ja näiden johtama neuvosto (bubikale), korkea-arvoiset kyläläiset, aateliset (bilolo) sekä lukemattomat salaseurat ja yhteisöt. Songye-kansan historia nivoutuu yhteen Luba-kansan (Baluba) kanssa. He jakavat yhteisen alkuperän lisäksi käsityksen myyttisestä esi-isästä nimeltä Kongolo.

Songye-kansan elinkeino pohjaa maanviljelyyn ja ajoittaiseen metsästämiseen. Kalastamista ei harjoiteta kuin äärimmäisen pakon edessä, sillä läheiset joet ovat toimineet edesmenneiden päälliköiden hautapaikkoina ja näiden henkien uskotaan olevan niissä yhä läsnä.

Songye-kansan perinteinen uskonto pitää sisällään jumalhahmon, Efile Mukulun, ylimaallisen luojan, kaikkien kosmisten olentojen ja elementtien kanta-isän ja ihmisen synnyttäjän. Efile loi kahdeksan lasta: auringon (nguba), kuun (mwenji), tähden (lukenene), tuulen (lupapi), veden (mema), tulen (kapia), sateenkaaren (nkongolo) ja lopuksi maan (kabea ka musongo). Yksinvaltiaana Efile Mukulu on kuitenkin etäinen, eikä tätä jumalaa palvota juurikaan niin paljon kuin esi-isä-henkiä. Suvun esi-isä-hengille uhrataan säännöllisesti, niitä kunnioitetaan eri seremonioin ja näiltä pyydetään apua niin yksilön, kuin koko perhekunnankin hyvinvoinnin takaamiseksi.

Yksi Songye-kansan tärkeimmistä salaseuroista on niin kutsuttu naamioitujen miesten yhteisö, Bwadi bwa Kifwebe. Yhteisöön monimutkaisin menoin initioidut miehet (muadi) tunnetaan erityisesti noituuden (buki tai buchi) ja magian (masende) käytöstä. Buci on noituutta, sisäpuolella olevaa väkevää voimaa jonka uskotaan asuvan sydämessä tai vatsassa, kun taas masende on ihmisen ulkopuolella toimivaa, maagissävytteistä noituutta jonka voi nähdä silmistä. Toisin sanoen, buci on synnynnäistä ja perittyä, kun taas masende on opittu "taito" joka on ainakin teoriassa kaikkien ulottuvilla. Bwadi bwa Kifweben keskeisiin tehtäviin kuuluu poliittisen järjestyksen hallinta ja sosiaalisen tasapainon ylläpitäminen päällikön, yhteisöjen ja kyläläisten välillä. Bwadi bwa Kifweben vastuulla ovat lisäksi yhteisöä lujittavien tilaisuuksien, kuten seremoniallisten naamiaisten, rituaalien ja tärkeiden riittien, kuten inititaatiot, ympärileikkaus, hautajaiset jne. järjestäminen.

Songye-kansan veistoksista tunnetuimmat ovat minkisit tai mankishit (yksikössä Nkisi). Nkisin katsotaan pitävän sisällään menehtyneiden, arvovaltaisten henkilöiden (päälliköt, esi-isät, johtajat jne.) henkiä. Pahantahtoisten henkien (bikundi) eivät uskota personoituvan nkisissä. Kyläyhteisöissä on yksi keskeinen, yhteinen, nkisi-veistos ja lisäksi pienempiä, kodeissa pidettäviä, henkilökohtaisia nkisejä. Kyläyhteisön yhteistä nkisiä säilytetään sille varatussa majassa (shibo ya bwanga) ja sitä käytetään kylän yhteisten ongelmien ja huolenaiheiden käsittelyyn (esimerkiksi viljasadon menetys, konfliktit, sairaudet, noidutuksi tuleminen jne.). Minkiseille on määrätty henkikökohtainen vartija (nkunja or kunca) joka on useimmiten iäkkäämpi mies tai nainen. Tämä toimii nkisin tulkkina ja välittää unien kautta saamansa viestit eteenpäin. Pahantahtoiset henget ilmenevät nkunjassa tai kuncassa possessiona.

Minkisien voima ja teho on täysin riippuvainen maagisista aine-osista (bishimba). Ilman niitä nkisi on vain "puinen veistos". Veistoksen valmistamisesta vastaa kyläyhteisön parantaja (nganga). Hänen vastuullaan on maagisten aine-osien hankinta. Bishimbat piilotetaan yleensä veistoksen vatsa-tai selkäpuolelle kaiverrettuun onkaloon, sidotaan kiinni veistoksen vyötärölle tai  päässä olevaan sarveen. Bishimbat koostuvat lukemattomista eri eläin-, kasvi-, ja mineraalipitoisista aineksista, mm. pienikokoisen haukan höyhenistä (kabemba), kissapetojen, kuten leijonan kynsistä, hampaista ja luista (ntembve), vaarallisten käärmeiden suomuista (nsanci), itsemurhan tehneen ihmisen lihasta tai luista, albiinon (nsaka) tai epilepsiaa sairastavan ihmisen hiuksista ja kynsistä, kaksosten napanuorista jne. Aine-osat saattavat olla myös hyvin symbolisia, kuten esimerkiksi maa elefantin jalanjäljistä tai puun juureen kerääntynyt materia salaman iskettyä siihen (tufi twa mpeshi).

Erikoinen nkisi on tehty ihmishahmoisesta veistoksesta, korista, kankaiden ja eri tekstiilien kappaleista, sarven paloista, luista, sorkista, kotiloista sekä muista maagisista aine-osista. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Upea tumman karkea patina. Jäänteitä juomauhreista. Likaa, pölyä, maa-ainesta. Kooltaan noin 34,0cm x 26,0cm x 25,0cm. Paino n. 907g.