Seremoniallinen helistin "Kayamba"

200 €

Maasai-kansa, Kenia, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Maasait ovat itäafrikkalainen paimentolaiskansa, joka elää pääosin Kenian ja Tansanian alueella. Maasait ovat yksi Afrikan tunnetuimmista etnisistä kansanryhmistä. Vaikka Maasait tunnetaankin yleisesti pelottomana soturikansana, kansan todellinen kulttuuri pohjaa ennen kaikkea paimentolaisuuteen ja karjanhoitoon. Maasaiden perinteinen ruokavalio koostuu etupäässä vuohen- ja lampaanlihasta, naudanverestä ja maidosta. Maasaiyhteisössä karja ja lapset ovat miehen vaurauden ja vaikutusvallan mitta. Miestä pidetään köyhänä jos hänellä on vähemmän kuin viisikymmentä nautaa. Lapsia toivotaan niin paljon kun niitä suodaan.

Maasait asuvat perinteisesti naisten rakentamissa, kuivatusta lehmänlannasta, virtsasta, mudasta ja oksista rakennetuissa asumuksissa (inkajijik). Asumusten rakentamisen lisäksi naiset hoitavat lapset, noutavat veden, keräävät polttopuut, lypsävät lehmät ja valmistavat ruoan. Miesten tehtävä on kylän puolustaminen ja karjan paimentaminen. Tytöt auttavat äitiä kotitöissä ja pojat miehiä karjan paimentamisessa. Kylät (Kraals) on rajattu piikikkäästä akaasiasta valmistetulla aidalla (enkang). Yöksi karja tuodaan laitumelta aitojen sisäpuolelle turvaan villieläimiltä.Maasaiyhteiskunta on luonteeltaan vahvasti patriarkaalinen. Tosin maasaiyhteisöissä yhteiskunnallinen asema ei määräydy sukupuolen vaan iän mukaan. Näin ollen vanhempi nainen on korkeammassa asemassa kuin nuorempi mies.

Maasait uskovat yhteen jumalaan (kutsutaan nimellä Enkai tai Engai) jonka vallassa on sateet, hedelmällisyys, rakkaus ja aurinko. Enkai näkyy kaikkialla luonnossa. Enkai on myös antanut kaiken karjan maasaille. Maasaiden symboliikassa väreillä on suuri merkitys. Tärkeimmät värit musta ja punainen ovat myös Enkain kaksi eri puolta: Enkai Narok (Musta Jumala) edustaa hyvyyttä, viisautta, hedelmällisyyttä ja turvallisuutta, kun taas Enkai Na-nyokie (Punainen Jumala) sotaa, kostoa, kuolemaa ja kuivuutta. Enkain lisäksi on myös pienempiä jumaluuksia, kuten Neiterkob, joka toimii viestinviejänä jumalan ja ihmisten välillä. Kuun jumalatar (Olapa) on taas naimisissa Enkain kanssa.

Helistimiä ja muita idiofonisia soittimia tunnetaan Afriikan mantereella useita erilaisia malleja. Yleisimpiä lienevät rottingista tai kasvikuidusta punotut korihelistimet ja kuivatuista kalebasseista valmistetut helistimet. Persoonallinen Kayamba on erityisen suosittu erityisesti Itä-Afrikassa. Kaymba valmistetaan useimmiten heinäkasvien varsista jotka sidotaan kasvikuidun avulla tiiviiksi matoiksi. Kaksi mattoa kiinnitetään vastakkain ja sivut suljetaan ohuilla puulistoilla. Sisälle laitetaan siemeniä tai pieniä kiviä. Heinäkasvien varret on toisinaan korvattu piikkisian piikeillä. Kayambaa soitetaan pitämällä sitä molempien käsien välissä ja liikuttamalla soitinta vaakasuoraan. Ääni muistuttaa sateen ropinaa. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa ja käytön jälkiä. Upea, kerrostunut musta patina. Pieniä murtumia ja lohkeamia. Likaa, pölyä ja nokea. Kooltaan noin 31,0cm x 27,0cm x 5,0cm.

Viittaukset:

University of Iowa Stanley Museum of Art.

Maasai Association - Preserving and Celebrating Maasai Cultural Heritage, maasai-association.org.

Shake it up!, Gary Warner, Garland Magazine, 5 October 2020.