Saviastia "Taba"

45 €

Gurage-kansa, Etiopia, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Guraget ovat etiopianseemiläisiä kieliä puhuvien kansojen ryhmä Etiopian keski- ja eteläosissa. Guraget asuttavat vehreänä kumpuilevia vuoristoalueita noin 240 kilometriä lounaaseen Etiopian pääkaupungista, Addis Abebasta. Guraget ovat jakaantuneet useisiin eri alaryhmiin. Näistä kolme keskeisintä kansanryhmää ovat Sebat-betiä puhuvat Guraget lännessä, Kistanet pohjoisessa sekä Silt'en kieltä puhuvat idässä (Silt'et luetaan yleensä guragekansoihin, mutta islamilaisen identiteettinsä takia he pitävät itseään erillisenä kansana). Guraget kuuluivat 1400-1600-luvuilla Etiopian keisarikuntaan, mutta oromojen maahantunkeutuminen erotti heidät muusta valtakunnasta. Guraget tunnetaan ahkerana ja vaatimattomana kansana.

Gurage-kansan toimeentulo pohjaa suurimaksi osaksi maanviljelyyn. Tärkein viljelykasvi on ollut jo vuosisatojen ajan Ensete (Ensete ventricosum), eli etiopianbanaani. Tämä valebanaaniksikin kutsuttu, massiivinen ruohovartinen kasvi voi kasvaa jopa 12 metrin korkuiseksi. Guraget arvostavat kasvia suuresti ja koko Gurage-kansan identiteetti kietoutuu vahvasti enseten ympärille. Kasvin siemeniä, kukintoja, juuria ja vartta käytetään ravinnoksi. Kookkaita lehtiä käytetään talojen kattojen rakennusaineena ja kasvin nuorista versoista saadaan kestävää kuitua köysien punontaa varten. Enseten uskotaan parantavan kaikki sairaudet. Ensete näkyy Guragejen jokapäiväisessä elämässä kaikkialla. Vastasyntyneen lapsen napanuora on sidottu sen kuidusta valmistetulla vahvalla nyörillä ja hautajaisissa ruumis tavattu kääriä kasvin lehtiin. Enseten lisäksi muita viljelykasveja ovat kahvi, tefheinä ja khat. Kotieläimiä ovat nautakarja, lampaat ja vuohet joita kasvatetaan pääasiassa niistä saatavia maitotuotteita varten.

Gurage-kansan perinteinen uskonto pitää sisällään jumalhahmon nimeltään "Waq" (Taivaan jumala). Hän on luonut niin ihmiset, eläimet, kuun, auringon, tähdet kuin taivaankin. Waqille pyhitetyt taivas-alttarit sijaitsevat usein kylien ulkopuolella. Guragejen keskuudessa elävän, alempaa kastia edustavan vähemmistöryhmän ja  artesaaniluokan Fugan (metsästäjät sekä puu-ja metallisepät) tiedetään olevan vastuussa perinteisistä maagisista rituaaleista. Guraget pelkäävät suuresti Fugan kykyä noitua ja langettaa kirouksia. Fugat katsotaan kyläyhteisöille vaarallisiksi ja heihin suhtaudutaan pelonsekaisella kunnioituksella. Guraget uskovat että Fugat noituvat lehmien maidon virtsaksi tai vereksi, saattavat viljeltävän maaperän mahoksi ja myrkyttävän elintärkeän ensete-sadon käyttökelvottomaksi. Guragejen vanha uskomus kertoo että Fugat ottavat yön turvin hyeenan hahmon, murhaavat nukkuvia lapsia ja syövät kuolleita kotieläimiä.

Etiopiassa käyttökeramiikkaa on valmistettu jo Aksumin valtakunnan (100eaa-400jaa) ajoilta saakka. Nykypäivän Etiopiassa savenvalajat, jotka ovat etupäässä naisia, muovaavat erilaisia keitto- ja tarjoiluastioita edelleen perinteisin menetelmin. Savea työstettäessä ei käytetä dreijaa tai muitakaan apuvälineitä, vaan astia muovataan käsin halutun malliseksi. Auringossa kuivuneet astiat poltetaan aukeille pelloille rakennetuissa yksinkertaisissa uuneissa. Polttamisen aikana savu jättää astioihin upean tumman värin. Valmiit astiat käsitellään kasvihartsilla vedenpitäviksi. Tämä karkean kaunis, yksinkertaisesti koristeltu kulho on nimeltään "taba" ja sitä käytetään perinteisen liharuoan, tartarpihviä muistuttavan kitfon tarjoiluun. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Likaa ja pölyä. Kooltaan 14,0cm x 12,5cm x 5,0cm. Paino n. 188g.