Kokoelma fossiilisoituneita hampaita "Onchopristis numidus & Siroccopteryx marocensis

95 €

Liitukausi, Alba ja Maastricht-vaihe n. 100,5 - 66 milj. vuotta sitten, Taouz, Kem Kem-alue, Marokko.

Onchopristis numidus on sukupuuttuun kuollut, saharauskukalojen lahkoon (Pristiformes) kuulunut rustokalojen (Chondrichthyes) esivanhempi (Sclerorhynchoid). Laji eli liitukaudella Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Afrikassa, Brasiliassa ja Uudessa Seelannissa. Tämä esihistoriallinen saharauskukalalaji oli arviolta noin 8,5-10 metriä pitkä ja painoi reilusti yli 1,5 tonnia. Nykyisten saharauskujen tavoin Onchopristisin massiivisen pään alla sijaitsi suu ja kidusaukot. Silmien takana oli suuret ruiskureiät. Nokka oli saharauskukalojen tapaan pitkä, kova ja yli 2,5 metriä pitkä. Väkäsillä varustetut terävät "hampaat" (denticle) sijaitsivat sen molemmilla sivuilla.

O. numidus-lajin "hampaissa" oli yksi väkänen, kun taas O.dunklei- ja O.d. praecursor-lajeilla väkäsiä oli 2-5 kappaletta per hammas. Saharauskukalojen ravintoa olivat kalat ja selkärangattomat eläimet. Ne käyttivät litteää nokkaansa parvissa liikkuvien kalojen tainnuttamiseen ja seivästämiseen. Saharauskukalat pystyivät tekemään useita vaakasuuntaisia vetoja yhden sekunnin aikana, ja ne saattoivat leikata saaliin hetkessä kahteen osaan. Nykyisten saharauskukalojen tapaan Onchopristis-lajin kalat käyttivät nokkaansa myös aistimiseen. Sahamaisessa kuonossa on tuhansia reseptoreita, joilla eläin aistii lähettyvillä olevien saaliseläinten sähkökentät.

Pterosaurit (kutsutaan myös lentoliskot, siipisaurukset, pterosaurukset), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita (Pterosauria), joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet. Tosin lepakoilla ihopoimu on pingottunut kolmen tai neljän sormen väliin, kun taas lentoliskoilla se oli vain yhden sormen varassa. Siipipoimun lisäksi lentoliskoilla oli yksi ihopoimu myös takaraajojen välissä. Pterosaurit eivät silti olleet lintuja eivätkä dinosauruksia, eikä niiden edeltäjien fossiileja ei ole löytynyt. Pterosaurit olivat ensimmäisiä lentokykyisiä selkärankaisia. Pterosaurilajeja tunnetaan yli 130 erilaista. Ne polveutuivat ilmeisesti puussa asuneista matelijoista, jotka käyttivät ihopoimuja liitämiseen. Pterosaureja on todennäköisesti elänyt joka puolella maailmaa, koska niiden fossiileja on löydetty lähes kaikilta mantereilta. Fossiilit ovat yleensä säilyneet huonosti, koska sedimenttien paino on rusentanut lentoliskojen ontot luut.

Fossiililöytöjen perusteella pterosaurien aivorakenne on kehittynyt petolintujen tapaan siten, että ne olivat erityisen tarkkanäköisiä. Lisäksi ne olivat voimakkaita ja lintumaisen ketteriä. Onttojen luiden ansiosta ne olivat keveitä kokoonsa nähden. Niillä oli suuret, lihaksikkaat nahkasiivet ja joillakin lajeilla lepakkomainen karvoitus (pycnofibers) kun taas osalla oli höyhenpeite. Pterosaurien siipiraajat soveltuivat myös kävelemiseen, joten ne pystyivät kulkemaan neljällä jalalla. Ilmeisesti uroksilla on ollut pääharja, koska munineen löytyneellä kivettyneellä naaraalla ei ollut harjaa. Pterosaurien kokohaitari oli suuri. Pienimpien siipiväli oli vain 25,0cm, kun suurimpien siipiväli oli jopa 15 metriä. Yksi pienimmistä lentoliskoista oli Nemicolopterus. Suurimmat lajit, Quetzalcoatlus northropi ja Hatzegopteryx thambema olivat myös kaikkien aikojen suurimmat lentokykyiset eläimet. Quetzalcoatluksen siipivälin arvioidaan olleen 11–13 metriä ja Hatzegopteryxin yli 12 metriä. Osa pterosaureista oli pitkäkalloisia ja terävähampaisia ja söivät kaloja, mustekaloja, simpukoita ja äyriäisiä. Maalla eläneet lajit söivät oletettavasti hyönteisiä, pieniä liskoja, dinosaurusten poikasia tai jopa kasveja ja hedelmiä. Pterosaurit hallitsivat taivaita triaskaudelta liitukaudelle kaikkiaan noin 160 miljoonaa vuotta ja katosivat sukupuuttoon samaan aikaan kuin dinosauruksetkin noin 66 miljoonaa vuotta sitten.

Pienessä kokoelmassa viisi Onchopristis numidus-lajin hammasfragmenttia sekä kaksi Siroccopteryx moroccensis-lajin hammasta. Kohtalainen kunto. Iänmukaista kulumaa, murtumia ja lohkeamia. Maa-ainesta, likaa ja pölyä. Korjauksia. Hampaiden koko noin 2,2cm ja 3,8cm väliltä. Myydään settinä.

Viittaukset ja lainaukset:

Bob H. Slaughter, Maureen Steiner, Notes on Rostral Teeth of Ganopristine Sawfishes, with Special Reference to Texas Material, Journal of Paleontology, Vol.42, No.1, pp. 223-239, Jan.,1968.

I.W.Keyes (1977) Records of the northern hemisphere Cretaceous Sawfish genus Onchopristis (order batoidea) from New Zealand, New Zealand Journal of Geology and Geophysics, 20:2, pp. 263-272.

Prehistoric Wildlife, prehistoric-wildlife.com., 2011.

Pterosaur, New World Encyclopedia (https://www.newworldencyclopedia.org/entry/Pterosaur)

Pterodactyl: Facts about pteranodon & other pterosaurs, Joseph Castro, Livescience (https://www.livescience.com/24071-pterodactyl-pteranodon-flying-dinosaurs.html)

FossilEra, fossilera.com.

Saharausku saalistaakin seivästämällä, Tiede, 5.3.2012.

Lentoliskot, Tunturisusi (https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/lentoliskot.htm)