Initiaationaamio "Ngon"

500 €

Bamana-kansa, Mali, 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Bamanat (kutsutaan myös nimellä Bambara, Banmana) ovat mande- eli mandigoryhmään kuuluva kansa Malin länsi- ja keskiosissa, Norsunluurannikolla, Guineassa sekä Gambiassa. Bamanat puhuvat mandelaisiin kieliin kuuluvaa bambaraa. Bamanat asuttavat muun muassa alueita Niger-joen yläjuoksun ja sen sivujokien varrella. Bamanat ovat kuuluisa muinainen kansa joka loi ennen siirtomaa-aikaa massiivisen ja vauraan Bamana-kuningaskunnan sekä lyhemmän aikaa hallinneen Kaarta-kunigaskunnan. Kansan nimi "Bambara" tarkoittaa "epäuskoista" tai "he jotka kieltäytyivät alistumasta". Nimi muodostuu sanoista "ban" (kieltäytyä, lopettaa) ja "mana" (joka taas juontaa mandinkankielisestä sanasta "Mansa", joka tarkoittaa sulttaania tai hallitsijaa). Bamanat saivat kyseisen nimen koska nämä vastustivat Islamia Tukulor-hallitsija Al-Hājj Umar Ibn Said Talin aikana vuonna 1854.

Bamanat harjoittavat elinkeinonaan maanviljelyä. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra sekä maapähkinät. Kotipuutarhoista satoa tuottavat lisäksi maniokki, tupakka, maissi, riisi, kurpitsat ja tomaatit. Lisäksi harjoitetaan pienimuotoisesti karjanhoitoa ja metsästämistä. Riistaeläimiä ovat muun muassa villisiat, strutsit ja antiloopit.

Perinteinen yhteiskuntarakenne on patrilineaarinen sekä patriarkaalinen, tosin naiset eivät käytä huntuja. Mandé-kulttuuri tunnetaan voimakkaista veljes- ja sisarkunnistaan (kutsutaan nimellä Ton) ja Bamanoiden oma historia vahvoine imperiumeineen vahvisti ja ylläpitää näitä järjestöjä. Lisäksi Bamanoiden yhteiskuntarakenteeseen kuuluvat endogamiset sukuyhteisöt/suurperheet sekä kastijärjestelmä, jonka huipulla ovat maanviljelijät sekä soturit. Kyläyhteisöä hallitsee kylän perustajasuvun vanhimman miehen johtama neuvosto.

Bamana-kansan uskonto pohjaa käsitykseen ylijumalasta (nimeltään Bemba tai Ngala) joka on kaiken luoja ja joka tavallaan myös loi itsensä neljäksi erilliseksi jumalaksi. Tämä nelikko muodostuu Bembasta itsestään, Mousso Koroni Koundyésta, Farosta sekä Ndomadyiristä. Kolme viimeisintä vastaavat neljästä elementistä; ilmasta, tulesta, vedestä ja maasta. Bamana-kansan uskonto pohjaa lisäksi vahvasti kuuteen eri initiaatioyhteisöön (kutsutaan nimellä Jow, Dyow), jotka läpikäymällä initioitava henkilö oppii elintärkeitä elämänhallinnallisia taitoja ja oppeja, muun muassa välttämään noidutuksi tulemista sekä ymmärtämään esi-isähenkien viestejä, sosiaalisia viestejä ja rakenteita..

Bamana-kansan taidetta on valmistettu seremonialliseen käyttöön sekä osaksi tärkeitä initiaatiomenoja. Bamanoiden taide käsittää muun muassa näyttäviä kudonnaisia ja tekstiilitöitä (Bògòlanfini), hedelmällisyysveistoksia ja fetissejä (Boli), keramiikkaa ym. Naamiot ovat Bamana-kansalle erittäin tärkeitä. Niitä käytetään opetusvälineiden tavoin yhteisön arvojen sekä sosiaalisten viestien välittämiseen. Jokaisella naamiolla on oma tärkeä funktio, symboliikka ja ulkonäkö. Naamioiden välittämä sanoma ja merkitys avautuu initioitavalle tämän kulkiessa initiaatioyhteisöjä vaiheittain läpi. Naamiotyyppejä tunnetaan initiaatioiden mukaan seuraavat: N'tomo, Korè, Nama, Komo, Kono sekä Chi Wara.

Ngon-naamiota käytetään osana naamiaismenoja. Tällöin kyläyhteisöä tiedotetaan Korè-initiaation alkamisesta kyseistä kantamalla. Naamion sanotaan kuvaavan paviaania. Hyvässä kunnossa. Kaunis patina. Iänmukaista kulumaa ja käytön jälkiä. Pieniä pintavikoja, halkeamia ja murtumia. Naamion otsassa koristeena olleet höyhenet puuttuvat. Kooltaan noin 38,0cm x 16,0cm.