Keraaminen malja "Kobae"

520 €

Silla-valtakunta, Korean kolmen kuningaskunnan kausi, Varhainen Silla, n. 57eaa - 676jaa, Korea, yksityiskokoelmasta Tanskasta.

Loistelias Silla (57eaa - 935jaa) oli yksi Korean kolmesta valtakunnasta. Korealaisessa perinteessä Silla perustettiin vuonna 57 eaa., mutta todennäköisempi perustaminen on ajoitettu nykytutkimuksessa 300-luvulle jaa. Taidehistoriallisesta näkökulmasta Silla on yleensä jaettu karkeasti kahteen aikakauteen; Varhaiseen Sillaan (57eaa - 676jaa) ja Yhdistyneeseen Sillaan (676jaa - 935jaa). Viime vuosina historioitsijat ovat jakaneet aikakauden kolmeen osaan; varhaiseen (57eaa - 654jaa), keskiseen (654jaa - 780jaa) ja myöhäiseen (780jaa - 935jaa).

Sillan varhainen historia kuuluu Korean niin sanottuun protohistorialliseen kauteen, joka tunnetaan vain puutteellisten tai vääristyneiden lähteiden kautta. Korea kuului pitkään Kiinan vaikutuspiiriin sotilasläänitysten kautta. Ajan kuluessa Kiinan ote alueesta kuitenkin heikkeni. Ennen Sillan muodostumista sen alueella asui kiinalaisissa lähteissä Han-heimoiksi kutsuttua väestöä. Kiinalaiset mainitsevat Han-heimojen jakaantuneen kolmeen haaraan (Kolme Hania), joita olivat Mahan, Jinhan ja Byeonhan. Sillan on arveltu muodostuneen edellämainitun Jinhan-heimoliiton saavutettua dynastisen valtion aseman. Sen sanotaan käsittäneen 12 heimoaluetta tai maata (guo). Muista heimoliitoista Mahanista muodostui Baekje ja Byeonhanista Gayan konfederaatio. Korean niemimaalle muodostuneet valtiot olivat myös toistensa kilpailijoita, vaikkakin ne pitivät yllä poliittista tasapainoa vuosisatojen ajan. Vahvimpia korealaisista valtioista niistä olivat aluksi Goguryeo ja Baekje, joiden varjoon syrjäinen ja vieraita vaikutteita hitaasti omaksunut Silla pitkään jäi.

Korealaisessa perinteessä Sillan perustamisvuotena pidetään vuotta 57eaa, jolloin Jinhan-heimoliittoon kuuluneen Saron kaupunkivaltion hallitsija Bak Hyeokgeose kruunattiin Sillan hallitsijaksi. Nykytutkimuksen mukaan Silla ja sen naapurivaltio Baekje on perustettiin vasta 300-luvulla. Buddhalaisuus saapui Korean niemimaalle 300-luvun lopulla. Se levisi ensin Goguryeoon ja Baekjeen, sekä hieman myöhemmin syrjäisempään Sillaan. Valtio alkoi lopulta tukea aktiivisesti buddhalaisuutta ja Sillaan perustettiin useita buddhalaisia temppeleitä. Nykytutkimuksen mukaan kuningas Naemulia (356jaa - 402jaa) pidetään Sillan ensimmäisenä todellisena hallitsijana. Silla alkoi voimistua 500-luvun aikana. Kuningas Jijeungin kaudella (500jaa - 514jaa) Silla sai sittemmän nimensä. Kuningas Beopheung (514jaa - 540jaa) valtasi Gayan konfederaatioon kuuluneen Geumgwan Gayan vuonna 532jaa. Beopheungin valtakaudella otettiin myös käyttöön kastijärjestelmää muistuttava Golpum-järjestelmä. Sillan yhteiskunta oli luonteeltaan aristokraattinen ja säätyjaon perustan muodosti niin sanottu golpum-järjestelmä. Golpum-hierarkiassa eri säädyt luokiteltiin "luun laadun" mukaan ylimpään pyhän luun (seonggol) ja alempaan tosiluun (jingol) luokkaan. Korkeampaan luokkaan kuuluivat hallitsevan Kim-klaanin jäsenet, joiden äiti oli Pak-klaanista. Pak-klaanin jäsenet ja muut Kim-klaanin jäsenet olivat puolestaan tosiluun luokkaa. Yhdistyneen Sillan kuninkaat tulivat tavallisesti Kim-klaanista, mutta he saattoivat kuulua 600-luvulta lähtien myös golpum-järjestelmän alempaan tosiluun luokkaan. Luu-asteiden aristokraateilla oli usein hallitsijoilta lahjoina saatuja maita ja orjia. He pitivät yllä omia armeijoitaan ja linnoituksia, mikä antoi yhteiskunnalle hajanaisen feodaalisen ilmeen. Talonpojat asuivat usein pakkosiirrettyinä maaseudun kylissä. Sillan kuningas Jinheungin (540jaa - 576jaa) kaudella perustettiin puolestaan Hwarangdo-niminen sotilasjärjestelmä. Jinheung soti Goguryeota ja Baekjea vastaan levittäen Sillan vaikutuspiiriä näiden kustannuksella. Hän teki myös lopun Gayan konfederaatiosta valtaamalla Dae Gayan vuonna 562jaa.

Samaan aikaan kun Eurooppa rypi pimeän keskiajan alun kurimuksessa, Sillan kuningaskunnassa luotiin taidetta ja eri tieteenalat kukoistivat, muun muassa matematiikan, tähtitieteen ja lääketieteteen saralla. Ulkomaankauppa kukoisti  (varhaisen Tang-dynastian Kiinan ja Japanin kanssa). Buddhalaisuus joka oli saapunut niemimaalle jo 372jaa saavutti 500-luvulla huippunsa. Maataloudesta saadut voitot lisääntyivät härkävetoisten aurojen ja tehokkaiden kastelujärjestelmien käyttöönoton ansiosta. Rautaa ja kultaa louhittiin. Sillan lukuisat käsityökeskukset tuottivat ylellisiä silkkivaatteita, kultakoruja, nahkatuotteita, huonekaluja, keramiikkaa, työkaluja ja aseita, joita kaikkia valvoivat omat ministeriöt. Aikakauden kiinalaisen kronikan mukaan Sillan valtakunta oli niin varakas, että  pääkaupungin jokaisessa talossa (arviolta 170 000) oli tiilikatto ja kattopalkit kullalla silatut. Pääkaupungissa vierailleet muinaiset historioitsijat kuvailivat kiinalaisia, muslimeja ja paikallisia ​​korealaisia kauppiaita, jotka tekivät kauppaa rinta rinnan ja kuninkaita, joilla oli neljä palatsia, yksi kullekin vuodenajalle. Palatseissa kerrottiin olevan aarteita tunnetun maailman neljästä eri kulmasta: kilpikonnankuorta Filippiineiltä, ​​lasia Persiasta ja helmiä Japanista. Silla laajeni kilpailijoidensa Baekjen ja Goguryeon alueille 600-luvulla kiinalaisen Tang-dynastian liittolaisena. Silla ja sen kiinalaiset liittolaiset valtasivat Baekjen vuonna 660 ja seuraavana vuonna koitti sotaretki aiemmissa sodissa Kiinaa vastaan heikentyneen Goguryeon alueelle. Goguryeo kukistui vuonna 668 ja sen alueet jaettiin Kiinan ja Sillan kesken. Tästä katsotaan alkaneen Yhdistyneen Sillan aikakausi (676jaa - 935jaa). Kaiken kaikkiaan Silla-valtakunta pysyi vallassa liki tuhat vuotta, vuodesta 57jaa vuoteen 935jaa.

Sillan käsityötaiteen kenties tunnetuimpia esineitä ovat lukuisista kuninkaallisista haudoista löydetyt kultaiset tai kullatusta pronssista valmistetut kruunut. Korkeissa kruunuissa toistuivat eläimen sarvia tai elämänpuuta muistuttavat abstarktit ulokkeet joihin oli kiinnitetty lukuisia puolikuun muotoisia jaderiipuksia (magatama). Kruunujen lisäksi haudoista on löydetty kullasta taottuja koruja, solkia, vöitä, maljoja ja kenkiä jotka on koristeltu kultalangoilla, riipuksilla ja jadella. Hautalahjoina oli myös paljon keramiikkaa. Silla-keramiikka oli pääasiassa harmaata kivitavaraa, joka oli koristeltu yksinkertaisin leikkauksin ja koristeviilloin. Kaksi astiamuotoa olivat aikakaudella yleisiä. Pitkäkaulaiset ruukut (changgyong ho) ja laakeat, kannelliset kulhot (tunnetaan nimellä kobae), joissa oli koristeltu kartionmallinen jalka. Niitä käytettiin erityisissä tilaisuuksissa ruokien tarjoiluun ja kulhon kantta pystyi käyttämään erillisenä tarjoiluastiana. Kulhot ovat tyypillisesti noin 25cm - 35cm korkeita ja muistuttavat hiukan kiinalaista dou-maljaa. Kobae-kulhoja tavattiin laittaa ylhäisön hautoihin lahjoiksi. Löydetyistä kulhoista on löydetty jäänteitä muun muassa soija- ja paprikatahnasta, kimchistä ja fermentoidusta kalakastikkeesta.

Näyttävä, tummanharmaa kannellinen malja (kobae). Klassisessa laakeassa maljassa on korkea kartionmallinen jalka jossa pelkistetyt, neliönmalliset koristeleikkaukset ja niiden välissä kiertävä nauhakuvionti. Kannessa pystysuuntaisia viivakaiverruksia. Kohtalainen kunto. Kannessa korjaus. Iänmukaista kulumaa, lohkeama jalassa, likaa ja maa-ainesta. Runsas kerrostunut patina. Kooltaan noin 19,5cm x 15,1cm x 15,2cm. Paino n. 890g.

Huom! Vastaavia kappaleita:

The Metropolitan Museum of Art, New York, Accession Number: 1997.34.7a, b.(https://www.metmuseum.org/art/collection/search/39502)

Philadelphia Museum of Art, Accession Number: 1983-81-5a,b (https://philamuseum.org/collection/object/76524)

Los Angeles County Museum of Art, Accession Number: 1999.187.1.1-.2.(https://collections.lacma.org/node/199210)

Brooklyn Museum, Accession Number: 40.519a-b. (https://www.brooklynmuseum.org/opencollection/objects/50480)

Viittaukset, lähteet ja lainaukset:

Silla: Korea's Golden Kingdom, Soyoung Lee & Denise Patry Leidy, with contributions by Ham Soon-seop, Huh Hyeong Uk, Insook Lee, Juhyung Rhi, Yoon Onshik, and Yoon Sangdeok, Met Publications, 2013.

South Korea: A Country Study, editors Andrea Matles Savada & William R. Shaw, Washington: GPO for the Library of Congress, 1990.

Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari, Gaudeamus Helsinki University Press, 2000.

Silla, Mark Cartwright, World History Encyclopedia, Last modified October 03, 2016. (https://www.worldhistory.org/Silla/)

Silla Pottery, Mark Cartwright, World History Encyclopedia, published on 28 November 2016. (https://www.worldhistory.org/article/983/silla-pottery/)

Silla, New World Encyclopedia, November 4, 2019. (https://www.newworldencyclopedia.org/p/index.php?title=Silla&oldid=1026803.)

Silla Kingdom, Prehistory and Ancient History, National Museum of Korea. (https://www.museum.go.kr/site/eng/showroom/list/760?showroomCode=DM0008)

Korea - Dynastic Period of Korean History, Silla Dynasty (57 B.C. - A.D. 936): Its King's, Queens and History, Facts and Details, Updated in July 2021. (https://factsanddetails. com/korea/Korea/Dynastic_Period_of_Korean_History/entry-7141.html)