Sormus "Baktria"

60 €

Baktria/Balk (Mazar-e-sharif), Afghanistan, noin 300eaa-500jaa, yksityiskokoelmasta Tanskasta.

Baktria (tunnetaan myös nimillä Bukhdi, Pukhti, Balk, Balkh) oli muinainen alue Keski-Aasiassa, Hindukušin ja Pamirvuoriston itäisen ulokkeen väliin jäävässä laaksossa. Pääkaupungin kreikankielinen nimi oli Baktra (nykyinen Balk) ja se sijaitsi nykyisen Afganistanin ja Pakistanin alueilla. Iranilaisten väestön asuttama Baktria kasvoi jo esihistoriallisella ajalla kukoistavaksi ja taajaan asutuksi maaksi. Ei tiedetä, kuuluiko Baktria vielä Meedian valtakuntaan, mutta Kyyros II Suuri (noin 576-529 eaa.) valloitti sen ja teki siitä Persian maakunnan. Persialaisvallan alle alue päätyi akhaimenidihallitsija Dareios I valtakaudella 522-485 eaa. kun hän kaappasi vallan Kyyros Suuren pojalta Smerdiltä. Dareioksen kuoleman jälkeen hänen poikansa Kserkses I (Ahasveros) jatkoi Persian kuninkaana aina vuoteen 465 eaa. saakka, kunnes hänen visiirinsä Artabanos murhasi hänet ja nosti valtaan taas Artakserkses I:n (Makrokheir). Tämä kuului Akhaimenidien hallitsijasukuun ja oli Kreskses I:n poika. Hänen aikanaan valtakunnan rajat pysyivät ennallaan ja persialainen kulttuuri levisi valtakunnan sisällä.

Kreikkalaiset saapuivat alueelle puolestaan Aleksanteri Suuren johtamien sotaretkien myötä. Vuoden 329 eaa. huhtikuussa Aleksanterin armeija ylitti Hindukuš-vuoriston ja yllätti vuoriston solia vartioivat heimot. Muutamia päiviä myöhemmin armeija valloitti Baktrian pääkaupungin Baktran. Tämän jälkeen Aleksanteri Suuri oli kiistattomasti Persian kuningas. Kreikkalainen yhtenäinen valtakunta edisti hellenismin ja eri kulttuurivaikutteiden leviämistä. Keväällä 327 eaa. Aleksanteri solmi avioliiton sogdialaisen aristokraatin tyttären, Roksanen kanssa. Aleksanteri Suuren kuoleman (323 eaa.) jälkeen valta siirtyi Aleksanterin diadiokeille (kenraaleille), jotka pian alkoivat taistella keskenään. Baktrian aluetta hallitsivat diadokien valtakunnista seleudikit, ja valta siirtyi mm. Seleukos I Nikatorille.

Aleksanterin ja erityisesti Seleukidien aikana Baktriaan perustettiin lukuisia uusia kaupunkeja, ja näihin muutti paljon kreikkalaisia asukkaita. Seleukidien oli kuitenkin vaikeaa pitää jatkuvasti kapinoivaa Baktriaa vallassaan ja lopulta (noin 255 eaa.), Baktrian silloinen kreikkalainen satraappi Diodotus nousi kapinaan ja julisti alueen itsenäiseksi seleukidien kärsittyä tappioita sodissaan lännessä. Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta laajeni myös pian Hindukušin kaakkoispuolelle ja nykyisen Pakistanin alueelle. Tämä pienempiin ruhtinaskuntiin jakautunut, "indo-kreikkalainen" suurvalta oli aidosti hellenistinen maa, jossa oli myös huomattava kreikkalainen väestönosa iranilaisten ja indoarjalaisten ohella. Idän hellenismi päättyi "nomadivalloittajien" kauteen. Iranilaisia kieliä puhuvat šākat (Sacae) ja kušanat (jue zhit) tunkeutivat maahan pohjoisesta ja koillisesta noin 150 eaa. Baktria valloitettiin noin 125 eaa. skyyttien toimesta. Viimeiset kuningaskunnat säilyivät vaivoin vuoteen 10 jaa. saakka. Ennen islamin nousua pääuskonnoksi baktrialaisten pääuskontoja olivat zarathustaralaisuus ja buddhalaisuus.

Hienostunut, ohut sormus on valmistettu pronssiseoksesta. Kaunis vihreä patina. Maa-ainesta, pölyä, likaa ja pieniä pintavikoja. Hapettumisesta johtuvaa korroosiota. Kooltaan noin 1,2cm x 1,9cm.