Betel-astia "Kun-it"

370 €

Pagan, Myanmar (Burma), Kaakkois-Aasia, n. 1910 - 1930, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä useissa Itä-Afrikan maissa päihdyttävän betel-pähkinän (kutsutaan myös nimillä paan, pān, pinang ja penang) pureskeleminen on tapa, rituaali ja osa seurustelukulttuuria ja sen käytön historia juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse. Betel-pähkinällä viitataan betelpalmun (Areca catechu) marjojen kovakuorisiin siemeniin joita käytetään viipaloituna pippurikasveihin kuuluvan betelinpippurin (Piper betel) lehtiin käärittynä. Sekaan lisätään sammutettua kalkkia (kalsiumhydroksidi) joka lisää syljeneritystä. Makuaineena betel-nyyteissä käytetään usein vahvan makuisia mausteita, kuten neilikkaa, pippuria, kurkumaa tai kardemummaa. Betelpähkinän käyttö katsotaan maailman neljänneksi yleisimmäksi päihteeksi, heti nikotiinin, alkoholin ja kofeiinin jälkeen. Betel-pähkinää käytetään sen kevyesti huumaavan vaikutuksen takia. Sen pureskelun on katsottu aikaansaavan kehoa lämmittävän tunteen, nostavan yleistä vireystasoa ja tarkkaavaisuutta. Betelin pureskelu värjää käyttäjän huulet, suun ja ikenet syvän tiilenpunaiseksi. Syljeneritys on runsasta.

Taidokkaasti koristeltuja, kookkaita ja moniosaisia lakkatyörasioita (kun-it) käytettiin betelpähkinöiden, betelinpippurin lehtien, sammutetun kalkin ja muiden tykötarpeiden, kuten betel-saksien sekä mausteiden säilyttämiseen ja tarjoiluun. Lakkaa on valmistettu Aasiassa jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Sitä käytettiin esineiden koristelemiseen ja niiden suojaamiseen kosteudelta ja lahoamiselta. Lakkatöillä tarkoitetaan lakalla päällystettyjä tai kokonaan lakasta valmistettuja esineitä. Kiinassa vanhimmat lakkatyöt (punainen kulho) on ajoitettu neoliittiselle kaudelle, Hemudu-kulttuurin (5500eaa - 3300eaa) pariin kun taas Japanista on löydetty vieläkin iäkkäämpiä kappaleita. Shang-dynastian (n. 1600eaa - 1100eaa) aikana lakkaesineiden valmistus Kiinassa kehittyi entisestään ja niistä tuli pian hyvin suosittuja, ennen kaikkea keisarillisen hovin ja varakkaan yläluokan parissa. Kiinasta lakkatöiden valmistus siirtyi vähitellen Kaakkois-Aasiaan. Burmassa lakkatöiden (Yun-de) valmistamisen tarkkaa alkua ei tiedetä. Lakkatöiden kappaleita on löydetty Iravadijoen varrella sijaitsevasta Paganin rauniokaupungissa suoritetuista kaivauksista ja ne on ajoitettu n. 1200-luvulle jaa. Pagan (Bagan) oli samannimisen kuningaskunnan keskus 800- 1200-luvuilla. Lakkatyörasioita käytettiin arvokkaiden korujen ja tekstiilien, kuten silkin säilyttämiseen. Niillä oli myös merkittävä rooli perinteisissä buddhalaisissa seremonioissa.

Perinteisen burmalaisen lakan (tunnetaan nimellä thit-si, theetsee tai ringas) tärkeimpiä aineosia on sumakkikasveihin kuuluvan puun, Gluta usitatan (aiemmin Melanorrhoea usitata) erittämä maitiaisneste. Puusta valutettu neste tai mahla on aluksi väriltään oljenkeltaista, mutta muuttuu hapen vaikutuksesta lähes mustaksi. Esineen pinnalle siveltynä thit-si muodostaa kiiltävän ja kovan kerroksen, joka kestää kohtalaisesti kosteutta ja kevyttä lämpötilojen vaihtelua. Betel-astioiden runko kootaan ohuen ohuista, säikeisistä bambukierteistä (tin-wa) käsin punomalla. Kierteiden väliin lisätään hevosen karvoja/jouhia. Välit tiivistetään paksulla, kittimäisellä lakkaseoksella (thayo), jossa on maitiaisnestettä sekä hienoa sahajauhoa tai tuhkaa. Kuivumisen ja huolellisen hiomisen jälkeen astian ulko- ja sisäpuolelle sivellään ohennettua maitiaisnestettä kerros kerrokselta. Työn edetessä lakka värjätään oranssinpunaiseksi mineraalipigmenteillä, kuten sinooperilla, orpimentilla tai rautaoksideilla. Jokaisen levitetyn lakkakerroksen on kuivuttava kunnolla, jonka jälkeen pinnasta hiotaan pois mahdolliset epätasaisuudet ennen seuraavaa lakkakerrosta. Lopuksi astian pinta koristellaan traditionaalisella koristekaiverrustekniikalla (yun). Yksittäisen lakkatyön valmistaminen saattoi kestää esineen koosta riippuen useista kuukausista vuosiin ja yhdessä lakkatyössä saattoi olla reilusti yli sata kerrosta lakkaa. Virallisissa työpajoissa lakkatöiden oikeaoppista valmistamista valvoi erillinen lakkatyömestari (yun hsaya). Erilaisten värisävyjen kehittäminen oli tarkoin varjeltu salaisuus ja legendan mukaan mestari ei jaa salaista kaavaansa edes vaimonsa kanssa, vaan siitä saa kuulla ainoastaan luotetuimmat oppipojat kun he olivat edeneet lakkatöissä riittävän pitkälle.

Erittäin kaunis, iäkäs ja kookkaampi betel-astia (kun-it) koostuu kannesta, yhdestä välitasosta ja ala-osasta. Upeana hohtava oranssipunainen väri. Astian pinta on koristeltu kauttaaltaan perinteisellä kaiverrustekniikalla (yun) joka on tehty vapaalla kädellä astian pintaan. Tekniikka on erittäin hidas ja mahdollisia virheitä ei ole juurikaan mahdollista korjata jälkikäteen. Yun-tekniikan nimi tulee ohuesta neulakärjestä, työvälineestä (tont-yun) jolla koristekuvionnit tehdään. Betel-astian kylkiä, sisäosia ja kantta koristaa puoliympyrän muotoiset, toisiinsa liittyvät geometriset kuviot (tunnetaan nimellä ku-nan kan-byat tai Yunnanin puoliympyrä). Astian pintaan on tehty myös pienen pienet nk. chilin siemen-pistekuvioinnit (nga-youk se) ja kehänä kulkevia viivakuvioita. Pohjassa tekijän tai omistajan signeeraus. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa, murtumia ja halkeamia lakan pinnassa. Kaunis patina. Pölyä, nokea ja likaa. Vanhoja korjauksia. Kooltaan noin  23,5cm x 23,5cm x 20,5cm. Paino n. 1050g.

Huom! Vastaavia kappaleita:

The British Museum. Museum number 1998,0723.32 (https://www.britishmuseum.org/collection/object/A_1998-0723-32)

The British Museum. Museum number 1998,0723.4 (https://www.britishmuseum.org/collection/object/A_1998-0723-4)

Burmese Lacquerware, Sylvia Fraser-Lu, Orchid Press Publishing Limited, 1 Sept. 2001, p. 199.

Burma and the Art of Lacquer, Ralph Isaacs & T. Richard Blurton, River Books, January 1, 2000, p. 76

Lainaukset, viitteet ja lähteet:

Visions from the Golden Land: Burma and the Art of Lacquer, Ralph Isaacs & T. Richard Blurton & British Museum, Art Media Resources Ltd, March 1, 2000.

Lacquerware Journeys: The Untold Story of Burmese Lacquer, Than Htun, River Books Press Dist A C, March 16, 2013.

Burmese Lacquerware, Sylvia Fraser-Lu, Orchid Press Publishing Limited, 1 Sept. 2001.

Burma and the Art of Lacquer, Ralph Isaacs & T. Richard Blurton, River Books, January 1, 2000.

A Burmese betel box 2022, Museum of Applied Arts & Sciences, accessed 2 January 2023. (https://ma.as/180215)