Kannellinen pieni kori "Katumbwa"

150 €

Lozi-kansa, Barotsemaa, Länsi-Sambia, Afrikka, 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Lozit (tunnetaan myös nimillä Malozi, Barotse tai aikaisemmin Aluyi) ovat pääasiassa Länsi-Sambiassa, Sambesi-joen hedelmällisellä tulva-tasangolla asuva etninen ryhmä. Lozit koostuvat useasta eri kansanryhmästä. Ennen itsenäisyyttä Sambian läntinen kuningaskunta tunnettiin Barotsemaana. Sen rajat ylitivät nykyisen Namibian, Botswanan, Kongon ja Angolan alueille. Lozien "kuivan ajan pääkaupunki" on nimeltään  Lealui, kun taas "talvipääkaupunkina" tunnettu Limulunga sijaitsee noin 17 kilometrin päässä. Poliittiseen pääkaupunkiin Monguun taas  on matkaa noin 16 kilometriä. Elinkeinonaan Lozit harjoittavat maanviljelyä ja karjanhoitoa. Viljelykasveista yleisimpiä ovat hirssi, maniokki, bataatti, riisi, melonit, maapähkinät jne. Kalastamista ja metsästämistä harjoitetaan. Kotieläiminä pidetään nautakarjaa, kanoja, vuohia ja lampaita.

Lozien yhteiskuntarakenne on hierarkkinen. Valta on jakaantunut useille kyläpäälliköille. Perinteisessä loziyhteisössä valta on kuninkaalla (Litunga), joka omistaa kaikki maat ja niistä saatavat tuotteet. Kaikilla on kuitenkin oikeus kalastaa, metsästää ja kerätä yleiseillä mailla. Kuninkaan alapuolella on pääministeri (Ngambela) ja tämän alla valtuutetut (indunas). Kuninkaan vallan ja voiman uskotaan jatkuvan myös kuoleman jälkeen. Edesmenneen kuninkaan uskotaan pystyvän vaikuttamaan monin tavoin niin yksilön kun koko yhteiskunnankin tulevaisuuteen. Rajan taakse siirtynyt kuningas käy jatkuvaa vuoropuhelua korkeimman jumalan, Nyamben, kanssa.

Lozi-kansan perinteinen, monoteistinen uskonto pitää sisällään jumalhahmon, ylimaallisen luojan Nyamben ("hän joka ei puhu"), ja joka on kaiken muun yläpuolella. Nyambe on luonut niin metsät, vihannat tasangot, joen, eläimet kuin ihmisetkin (kamunu). Nyamben uskotaan myös luoneen oman vaimonsa Nasilelen ("hän joka liittyy pitkiin asioihin") sekä äitinsä Ngulan ("hän joka on raskaana"). Lozien uskonto on värikäs sekoitus Nyambe-kulttia, edesmenneiden kuninkaallisten palvontaa, henkiolentoja ja esivanhempien henkien huomioimista. Noituus, ennustaminen, manaus ja erilaisten amulettien käyttö on myös yleistä. Seremonioita ja riittejä eläin- ja ruokauhreineen toimitetaan kuninkaiden ja arvostettujen päälliköiden haudoilla. Papit ja shamaanit (naka) toimivat tulkkeina ja viestinvälittäjinä tuonpuoleisten hallitsijoiden ja elävien kyläläisten välillä.

Lozien vuoden tärkeimmät juhlallisuudet ajoittuvat vuotuisen tulvan merkittävimpiin ajankohtiin. Joen vesi alkaa nousta sadekauden alussa, noin joulukuun tienoilla. Maaliskuuhun mennessä koko tasanko on veden vallassa. Tällöin kuningas johdattaa alaisensa Lealuista toiseen pääkaupunkiin Limulungaan. Tämän kuninkaallisen muuton ja perinteisen seremonian nimi on "Kuomboka" ja se tarkoittaa kirjaimellisesti "vedestä pois tulemista". Tapahtumaan liittyvät juhlallisuudet kestävät useita päiviä. Kuombokan aamuna soi mutango, vanhin kuninkaallisista rummuista, merkkinä Litungan matkavalmisteluista. Rummutuksen yltyessä ja valtavan väkijoukon osoittaessa suosiotaan kuningas astuu perheensä ja matkatavaroidensa kanssa jättimäiseen, musta-valkoraidalliseen lauttaan (Nalikwanda) jonka katolla seisoo jättimäinen elefanttiveistos. Alusta ohjaa yli sata melojaa. Saattue lipuu hiljalleen veden valtaaman tulvatasangon läpi, kohti talvipalatsia, Limulungan satamaa ja siellä kuningasta vastaanottamaan saapuneita ihmismassoja.

Lozi-kansan käsityötaiteen tärkeimipiä taidonnäytteitä ovat erilaiset käsinpunotut korit. Näissä taidokkaasti valmistetuissa käyttöesineissä käytetään vain kahta eri väriä, mustaa ja korin luonnollista omaa sävyä. Korien kylkiä koristavat geometriset kuvionnit ovat useimmiten joko sahalaitaisia siksak-kuvioita, vinoneliöitä tai eripaksuisia raitoja. Korit ja niiden kannet valmistetaan makenge-pensaan juurista punomalla. Juuret leikataan, kuoritaan ja ne keitetään pehmeiksi. Monimutkaisen, kierteisen spiraalin muotoon punotut korit ovat paitsi kauniita, myös hyvin tiiviitä ja erittäin kestäviä. Koreja valmistetaan niin elintarvikkeiden säilyttämistä kuin kuljettamistakin varten. Lozien keskuudessa korit ovat hyvin arvostettuja käyttöesineitä ja niiden katsotaan siirtyvän perintönä äidiltä tyttärelle.

Tätä sylinterinmallista, kannellista pientä säilytyskoria, Katumbwaa, on käytetty maagisten metsästysrohtojen säilyttämiseen. Paikalliset metsästäjät uskovat että korissa säilytetyt ja mukana kuljetetut rohdot tekevät käyttäjästään näkymättömän. Tällöin saaliseläimet eivät osaa havaita lähestyvää metsästäjää. Kori on erinomaisessa kunnossa. Iänmukaista, minimaalista kulumaa, likaa ja pölyä. Upea auringon polttama tumma patina. Kooltaan noin 12,0cm x 9,5cm x 9,5cm.