Kiertäjänikama "Bison bonasus"

85 €

Pleistoseenikausi, 120,000- 11,650 vuotta sitten, Pohjanmeri, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on suurikokoinen nautaeläinlaji ja eurooppalainen vastine amerikkalaiselle biisonille. Se oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden ansiosta. Visenttien jäänteet ilmestyvät fossiilistoon yhtäkkiä noin 11 000 vuotta sitten ajalla, jolloin viimeisin jääkausi oli juuri päättymässä. Visenttien alkuperää on vaikea jäljittää, koska niiden edeltäjät elivät alueilla, joilla niiden jäänteet eivät säilyneet. Visentin edeltäjänä on pidetty pitkään arovisenttiä (Bison priscus), joka on myös pohjoisamerikkalaisen biisonin edeltäjä. Lokakuussa 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan visentti on tulos arovisentin ja alkuhärän risteytymistä.

Tutkimuksen mukaan risteymät tapahtuivat yli 120 000 vuotta sitten ja nykyiset visentit omaavat noin 10 % perimästään alkuhäriltä. Toinen lokakuussa 2016 julkaistu tutkimus käsitteli visentin ja arovisentin kantoja tutkimalla jäänteitä 50 000 vuoden ajalta. Tutkimuksen mukaan arovisentti levisi Siperiasta Ranskaan saakka viimeisen jääkauden huipulla. Visentti levisi Eurooppaan Kaukasukselta noin 14 000 vuotta sitten ilmaston lämmitessä ja arovisentin samalla hävitessä. Arovisentin häviämisen syystä ei ole varmuutta, mutta yksi mahdollinen selitys on kilpailu lämpimämpiin olosuhteisiin paremmin sopeutuneen visentin kanssa. Bison schoetensacki, joka tunnetaan myös pleistoseenikauden metsäbiisonina oli hyvin samankaltainen biisonilaji, jonka tiedetään eläneen Länsi-Euroopassa ja Etelä-Siperiassa pleistoseenikaudella. B. schoetensackilla oli B. bonasukseen ja B. priscusiin verrattuna kapeammat raajat ja hiukan eri malliset sarvet.

Massiivinen, esihistoriallinen euroopanbiisonin (Bison bonasus) tai pleistoseenikauden metsäbiisonin (Bison schoetensacki) kiertäjänikama (axis). Kohtalaisessa kunnossa. Iänmukaista kulumaa, murtumia ja lohkeamia. Upea tummanruskea patina. Likaa ja pölyä. Luunäyte on käsitelty pintaa suojaavalla sellakalla sekä mehiläisvahalla. Kooltaan näyte on noin 17,5cm x 9,0cm x 9,0cm. Paino n. 262g.