Keraaminen astia "Yokobe"

1800 €

Nara-kausi, 710jaa to 794jaa, Japani, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Nara-kausi (Nara Jidai, 710jaa-794jaa) kesti Japanin historiassa verrattaen lyhyen aikaa. Tämä aika oli kuitenkin hyvin merkityksellinen. Keisarinna Genmei (Genmei-tennō, 660jaa-721jaa) perusti maan pääkaupungin Heijō-kyōn (nyk. Nara), jossa se oli vuoteen 784 asti. Pääkaupunki oli suunniteltu Kiinan Tang-dynastian pääkaupungin, Chang'anin mukaan (nyk. Xi'an). Nara-kaudella Japanin yhteiskunta oli keskittynyt pääasiallisesti maanviljelyyn ja kyläyhteisöjen ympärille. Heijō-kyō yhdistettiin provinssien  pääkaupunkeihin tieverkostoilla ja veroja kerättiin tehokkaammin ja säännöllisemmin. Nara-kausi merkitsi vilkasta kulttuurivaihtoa muiden Itä-Aasian maiden kanssa ja kiinalaisen hallinto- ja lakijärjestelmän (ritsuryō) omaksumista. Tämän myötä talous ja hallinto kehittyivät suuresti. Buddhalaisuus saapui Japaniin Kiinasta ja Korean niemimaalta 500-luvulla ja alkoi levitä nopeaa vauhtia Nara-kaudella, jolloin pääkaupungista Heijō-kyōsta tuli buddhalaisuuden keskus. Tähän saakka Japanin uskontona oli ollut mytologiaan, jumaliin (kami) ja luonnonvoimiin perustuva shintolaisuus (shintō). Keisari Shōmu (Shōmu-tennō, 701jaa-756jaa) ja hänen puolisonsa Fujiwara olivat kiihkeitä buddhalaisia ja he edistivät aktiivisesti uskonnon leviämistä. Shōmun hallinnon aikana rakennettiin Tōdai-jin temppeli ja sen sisälle pystytettiin Dainichi-Buddha, 16 metriä korkea pronssipatsas.

Keramiikka ja posliini (tōjiki, yakimono tai tōgei) on ollut Japanissa äärimmäisen arvostettu käsityö- ja taidelaji kautta aikojen. Sen historia juontaa juurensa jo varhaiselle kivikaudelle. Keramiikan valmistus aloitettiin Jōmon-kaudella (10,500eaa-300eaa). Tämä tekee japanilaisesta keramiikasta yhden maailman vanhimmista. Taidokkaasti koristeltua Jōmon-kautta seurasivat Yayoi-kaudella (n. 300eaa-250jaa) yksinkertaisempi tyyli ja Kofun-kaudelta (300jaa-552jaa) tunnetut haniwa-terrakottaveistokset. 400-luvulta alkaen kehittyi myös uudenlainen keramiikkatyyli, Sueki-keramiikka (kutsutaan myös Sue), jonka uskotaan saaneen alkunsa 400-500-luvulla Korean niemimaalla (kts. Gayan konfederaatio) ja kulkeutuneen sieltä käsityöläisten matkassa Japaniin. Sueki-keramiikka on tumman siniharmaata, karkean kovaa kivitavaraa joka on poltettu korkeassa lämpötilassa. Sitä tuotettiin eri puolilla Japania, niin Osakan prefektuurissa, Seton sisämeren (Seto Naikai) rannikkoseudulla kuin Honshūn saaren itä-osissakin. Aluksi Sueki-keramikkaa valmistettiin yksinomaan hautalahjoiksi ja rituaaliesineksi. Eliitti kuitenkin ihastui astioiden pelkistettyyn, jyhkeän koruttomaan ulkomuotoon ja lopulta, massatuotannon alettua, Sueki löysi tiensä tavallisen kansan arkikäyttöön.

Sueki-keramiikka on valmistettu ns. makkaratekniikalla, jossa savesta rullattuja kierteitä kootaan päällekkäin halutun muodon aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen astian ulko- ja sisäpinnat tasoitetaan puisten lastojen avulla. Astioiden ulkopinta koristeltiin usein uurteiseksi puisia kampoja apuna käyttäen, tai klassisen Jōmon-kauden tyyliin, nyöriä tai köyttä kosteaan savipintaan painamalla. Astiat viimeisteltiin savenvalajan pyörän, eli dreijan avulla. Tällöin tietyt kohdat siloitettiin tasaiseksi, astioihin kiinnitettiin kaula ja suuaukko muotoiltiin halutun malliseksi. Kuivuneet astiat poltettiin erityisessä tunnelimaisessa, alavetoisessa puu-uunissa (anagama), korkeassa, noin 1000°C- 1200°C lämpötilassa. Uunin läpi kulkevat liekit, vähäinen happi ja poltettavien puiden tuhka jättivät astioiden pintaan niille ominaisen, epatasaisen värityksen. Lasitteita ei Sueki-keramiikassa juurikaan käytetty, vaikkakin toisinaan astioiden pinnalle muodostui vahingossa ns. tuhkalasite, joka syntyi ilmavirran nostaessa tulipesästä tuhkaa keramiikan päälle, missä se suli ja reagoi saven sisältämän kvartsin kanssa, synnyttäen kiiltävän, epätasaisen lasitteen.

Karkean kaunis, kookas keraaminen ruukku tai astia (yokobe) on oletettavasti valmistettu nesteiden, kuten saken säilyttämiseen. Pyöreäkylkinen astia kapenee jalkaa kohti. Lyhyt kaula, jonka reuna kaartuu aavistuksen ulospäin. Astian kyljet on koristeltu vinoilla viivakuvioilla tai nyöripainanteilla. Vaakasuorat, tasoitetut urat pehmentävät muuten karkeaa ulkopintaa. Pieniä jäänteitä tuhkalasitteesta. Erinomaisessa kunnossa. Suuaukon reunassa pieniä lohkeamia. Iänmukaista vähäistä kulumaa. Maa-ainesta, mineraalijäämiä, pölyä ja likaa. Kooltaan noin. 30,5cm x 34,0cm x 34,0cm. Paino n. 3793g.

Huom! Erittäin haurasta kivitavaraa. Emme postita tätä esinettä. Nouto liikkeestä.

Lainaukset ja viitteet:

Cleveland Museum of Art, "New Cleveland Indian Arrives at the CMA, "November 27, 1998, Cleveland Museum of Art Archives.

Archeologs.com/Sue Ware.

Department of Asian Art. "Kofun Period (ca. 300-710). "In Heilbrunn Timeline of Art History. New York: The Metropolitan Museum of Art, 2000-. (October 2002)