Seremoniallinen naamio "Ningi"

400 €

Sukuma-Nyamwezi-kansa, Tansania, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Sukumat ovat Tansanian suurin etninen ryhmä, johon kuuluu yli 5,5 miljoonaa henkeä. Nimi Sukuma tarkoittaa "pohjoista" ja kansaa kutsutaankin "pohjoisen kansaksi". Sukumat kutsuvat itseään nimellä Nsukuma tai Musukuma (yksikössä) sekä Basukuma, Wasukuma (monikossa). Sukumat puhuvat bantukieliin kuuluvaa Kisukuman kieltä. Nyamwezit eli "lännen kansa" (kutsutaan myös nimillä Banyamwesi ja Wadakama) ovat läheistä sukua Sukuma-kansalle. Suurin osa Sukuma-Nyamwezi-kansasta asuttaa alueita Victorianjärven etelänpuoleisella rannalla, Mwanzan, Shinyangan ja Taboran alueilla (Sukumat kutsuvat asuinaluettaan nimellä Usukuma, kun taas Nyamwezit käyttävät omastaan nimeä Unyamwezi).

Sukumat (ja Nyamwezit) katsotaan matrilineaarisiksi kansoiksi, mutta näkemykset  polveutumisjärjestelmästä eivät ole yksimielisiä. Esimerkiksi Mwanzan alueilla painotus polveutumisessa on selkeästi patrilineearisempi. Äidinpuoleisesta suvusta käytetään nimitystä "mgongo" (selkä), joka kuvastaa hyvin naisen roolia Sukuma-kansan parissa. Naisten vastuulla on maanvilljely, karjanhoito, lasten hoitaminen, ruoanlaitto ja polttopuiden kerääminen. Sukuma-Nyamvezit ovat molemmat agro-pastoralisteja; Nyamwezit ovat perinteisesti olleet ensisijaisesti maanviljelijöitä, kun taas Sukumat ovat harjoittaneet enemmän karjankasvatusta. Viljelykasveista suositaan puuvillaa, maissia, hirssiä, maapähkinöitä, riisiä, perunoita, bataattia ja durraa.

Sukumat asuvat tiivissä kyläyhteisöissä, joiden koko vaihtelee noin kuudesta aina yli sataan asumukseen. Kyliä johtavat muun muassa ennustaja-parantajat (kutsutaan nimellä nfumu) sekä erilaiset miesten johtamat salaseurat. Näiden vastuulla on myös tärkeiden seremonioiden (jotka liittyvät mm. maanviljelykauteen) ja rituaalien järjestäminen. Sukuma-kansan perinteinen uskonto pitää sisällään jumalhahmon, ylimaallisen luojan joka on yksi ja kaiken muun yläpuolella. Sukuma-kielessä tällä jumalalla on monta eri nimeä, jotka kaikki määrittelevät Jumalan eri piirteitä. Näitä ovat mm. Liwelelo (maailmankaikkeus), Lyuba (aurinko), Seba (Herra) jne. Osa näistä  nimistä viittaa aurinkoon, osa maailmanjärjestystä ylläpitävänä kosmologisena voimana. Perinteinen uskonto pitää sisällään esi-isien henkiä, noituutta, sovitusseremonioita, veriuhreja (kitambo), henkipossessiota ja luonnonlääkintää. Ennustaja-parantajien (nfumu) puoleen käännyttään useasti kun tarvitaan apua esimerkiksi sairauden oireiden parantamiseen. Esi-isien henkien uskotaan vaikuttavan voimakkaasti Sukuma-Nyamvezilaisten elämään. Noituuteen uskotaan yhtä vahvasti. Sukumat käyttävät nfumujen valmistamia eläin- ja kasviperäisiä lääkkeitä, rohtoja ja hoitotuotteita (bugota) osana hoitoprosessia tai suojautumiseen.

Sukuma- ja Nyamwezi-kansat ovat tunnettuja näyttävistä puuveistoksistaan, keraamisista hahmoistaan ja naamioistaan. Naamioita käytetään muun muassa  seremoniallisten tanssien aikana, maanviljelyyn pohjaavien rituaalien aikana. Naamioiden piirteet ovat vääristyneet, pelottavat ja epäsopusuhtaiset. Niillä on usein hurja ilme kasvoillaan. Monesti avoinna oleva suu on vääntynyt hurjaan huutoon. Tämän uskomattoman upean, iäkkään naamion silmät ja suu ovat suorakulmaisen muotoiset. Kasvoja dominoi kookas, kolmionmallinen nenä. Posket ovat pyöreät. Naamio on koristeltu punaisella ja valkoisella pigmentillä. Hyvässä kunnossa. Hampaat puuttuvat. Iänmukaista kulumaa. Hiiltynyt alue. Likaa ja pölyä. Kaunis samettisen pehmeä patina. Vähäisiä halkeamia ja murtumia. Rituaalisen käytön jälkiä. Kooltaan noin 31,5cm x 19,5cm x 13,5cm.