Niskatuki "Barkin"

300 €

Aweer-kansa, Somalia/Kenia, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Aweer-kansa (tunnetaan myös nimillä Waboni, Bobi, Sanye, Ogota) elää rannikkoalueilla Kaakkois-Keniassa ja pieninä ryhminä eteläisessä Somaliassa. Kansa on väkiluvultaan pieni (noin 9.000-20.000 henkeä). Aweerien uskotaan olevan läheistä sukua Etiopian Oromo- ja Watta-kansoille. Suurin osa Aweereista elää Lamun ja Ijaran maakunnissa Keniassa. Somaliassa Kilii-Aweerien asuttama alue sijaitsee maan lounaisimmassa kolkassa, Kenian vastaisella rajalla, Ala-Juban (Jabbada Hoose) alueella, Badhaadhen maakunnassa. Aweerit tunnettiin aikaisemmin Bonin tai Sanyen nimellä. Näistä molemmat ovat kuitenkin halventavia termejä alemman kastin kansanryhmille. Aweereiden perinteinen elämäntapa muuttui radikaalisesti 1960-luvulla, kun kansa pakotettiin lähtemään alkuperäisiltä asuinsijoiltaan, luopumaan metsästysperinteestään ja muuttamaan heille osoitettuihin kyliin Hindi-Kiunga-tien varteen, Bonin ja Dodorin kansallispuistojen väliin.

Aweer-kansa on ollut perinteisesti metsästäjä-keräilijä-kansa. Kansan traditionaalinen ruokavalio on koostunutkin lähes pelkästään pähkinöistä, juurista, mukuloista, erilaisista villikasveista, marjoista ja meloneista. Lihaa on saatu metsästämällä, joten sen osuus ravinnosta on ollut vain noin 20%. Miehet ovat perinteisesti metsästäneet käyttämällä jousta ja myrkkynuolia tai pitkiä heittokeihäitä. Suurin osa kansasta harjoittaa kuitenkin nykyään keskitettyä maanviljelyä. Viljelykasveista tärkeimpiä ovat maissit, pavut, maniokki, banaanit, mangot, kurpitsat ja cashew-pähkinät. Aweer-kansa tunnetaan lisäksi ainutkertaisesta tavasta harjoittaa villihunajan keruuta (mirsi). Kansa käyttää puoliksi kesytettyjä lintuja apunaan hunajan hankinnassa, matkimalla näiden viheltävää laulua. Linnut jotka käyttävät mehiläisten toukkia ja mehiläisvahaa ravinnokseen johdattavat ihmiset laulullaan hunajan luokse.

Aweerien perinteinen uskonto pohjaa Waaqiin, vaikkakin useimmat ovatkin nykyään omaksuneet uskonnokseen islamin. Vaikka eroavaisuuksia uskontokäsityksistä löytyy, moni tunnustaa myös yliluonnollisen jumalan (kutsutaan nimellä Kaggen tai Cagn) olemassaolon. Tämä erikoinen luoja on kujeileva, ihmisiä juksaava mystinen hahmo, mutta samalla myös kaiken alullepanija ja perinteisen jumalan vertauskuva. Lisäksi tunnetaan joukko alempiarvoisia henkiolentoja ja jumaluuksia joihin shamaanit saavat yhteyden vaivuttuaan transsiin seremoniallisten tanssien tai rituaalien aikana.

Awerien (ja muiden alueen kansojen) niskatuet tunnetaan poikkeuksellisen hienostuneesta muotoilustaan ja taidokkaista koristekaiverruksistaan. Niskatukia käytetään sekä tyynyinä että sosiaalisen statuksen merkkeinä. Miesten käyttämät niskatuet tunnistaa yleensä siitä että niissä on pienempi jalkaosa. Kyseiset niskatuet ovat hyvin epävakaita nukkumiseen, kun taas naisten malleissa suorakulmainen, leveämpi jalkaosa on käytössä ollut vakaampi ja tasaisempi. Epätasapainoinen ja pienikokoinen jalkaosa on taannut sen että niskatukea käyttänyt mies on pysytellyt valppaampana, eikä ole voinut vaipua liian syvään uneen ja näin saattaa itseään tai paimennettavaa karjaa vaaraan. Kevyestä ja kestävästä puusta valmistettuja niskatukia on ollut myös helppo kuljettaa mukana pitkiäkin matkoja. Niskatuet on usein koristeltu näyttävillä geometrisillä kaiverruksilla ja rönsyilevillä ornamenteilla. Mitä koristeellisempi niskatuki on, sitä korkeampi status sen omistajalla on ollut.

Luomoavan kaunis miesten niskatuki jossa ovaali, matala jalkaosa. Kuperaa yläosaa kannattelee kaksi leveää jalkaa, joiden ulkosivuihin kaiverrettu taidokkaat palmikko- ja viiva-kuviot. Yläosan sisäänpäin kääntyvillä liepeillä yksinkertaiset medaljonkia muistuttavat kuviot. Islamilaisen taiteen vaikutus näkyy selvästi kyseisen niskatuen muotokielessä ja sen geometrisissä ornamenteissa.

Hyvässä kunnossa. Kevyttä vanhaa puuta. Iänmukaista vahvaa kulumaa ja vuosien käytön jättämiä jälkiä. Väriltään syvän tummanruskea. Kaunis patina. Pieniä kolhuja, kuivahalkeamia ja naarmuja. Likaa, nokea ja pölyä. Jäänteitä mustasta väristä. Kooltaan noin 17,0cm x 14,5cm x 5,3cm.

Lainaukset: National Museum of African Art