Hammas "Igdamanosaurus"

70 €

Maakerrostumassa, Myöhäisliitukausi/Maastricht-vaihe n. 90-70 miljoonaa vuotta sitten, Marokko, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Tässä pienessä kivilohkareessa on Igdamanosaurin (Igdamanosaurus aegyptiacus) hammas sekä pieniä luun- ja rustonkappaleita. Igdamanosaurit (Globidensini) kuuluivat mosasaurien (Mosasaurinae) sukuun jotka elivät myöhäisliitukaudella, noin 90-miljoonaa vuotta sitten.

Nämä kookkaat ja pitkät merimatelijat eivät varsinaisesti olleet dinosauruksia, vaan kehittyivät maalla eläneistä matelijoista. Mosasaureilla olivat vahvat leuat, ne olivat taitavia uimareita ja niillä oli raajojen tilalle lyhyet evät ja pitkän hännän päässä pyrstöevä. Ne hengittivät happea samoin kuin maalla elävät liskotkin, eikä niillä ollut kiduksia. Mosasaurit synnyttivät myös eläviä poikasia. Matalissa, lämpimissä merissä viihtyneet mosasaurukset olivat kaikkiruokaisia petoja joille kelpasi ravinnoksi ilmeisesti kaikki mitä se sai pyydystettyä. Arkeologiset löydökset ovat paljastaneet mosasaurien ravinnoksi niin merikilpikonnat, hait, ammoniitit, nuoret plesiosaurukset kuin merilinnutkin, joskus myös toiset mosasauritkin.

Mosasaurien sukuun kuuluvan, hiukan harvinaisemman Globidensin tunnistaa pyöreistä, lähes pallomaisista hampaista joiden mukaan tämä erikoinen laji on saanut nimensä. Nimi muodostuu latinan sanoista "globus" (pallo) ja "dens" (hammas).

Hiekka- ja kalkkikivipohjaisessa maakerrostumassa oleva Igdamanosaurin hammas on kohtalaisessa kunnossa. Iänmukaista kulumaa, pieniä murtumia ja halkeamia. Kooltaan n. 9cm x 7cm josta itse hammas 2cm x 2cm.