Keraaminen patsas ”Komaland”

450 €

Komaland-kulttuuri, Länsi-Mamprusin piirikunta, Pohjois-Ghana, Afrikka, n. 600jaa-1300jaa, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Muinaisen Komaland-kulttuurin historia on vieläkin suurelta osin hämärän peitossa. Sama pätee alueelta löytyneisiin kiehtoviin terrakottaesineisiin. Yikpabongo on pieni kylä Pohjois-Ghanan hallintoalueen Länsi-Mamprusin piirikunnassa, Ghanassa. Syrjäisen sijainnin vuoksi Yikpabongo oli asuttamatonta seutua aina 1950-luvulle saakka, kunnes ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat Barisin kylästä umpeen kasvaneelle, metsittyneelle alueelle. Kun kyläläiset alkoivat kaivaa alueelta savea talojen rakennusmateriaaliksi (1960-70-luvuilla) he löysivät kaivamastaan kuopasta ensimmäiset poltetut savihahmot. Samalla kyläläiset tajusivat että he eivät olleet sittenkään alueen ensimmäiset asukkaat. He antoivat alueelle nimeksi "Dzikpiebongo" mikä vapaasti suomennettuna tarkoittaa "raunioita metsässä". Löytyneet savihamot saivat taas nimekseen krokronbali joka tarkoittaa "menneisyyden/muinaisuuden lapsia". Monet näistä terrakottahahmoista päätyivät ajan kuluessa lasten leluiksi tai sitten ne myytiin läheisille naapurikansoille ja sitä kautta eteenpäin. 1980-luvun alkupuolella tarina mystisistä savihahmoista tavoitti ghanalaisen arkeologin, James Anquandahin (Ghanan yliopisto, Legon). Hän aloitti alueella arkeologiset kaivaukset vuonna 1985. Rahoitukseen liittyvistä syistä kaivaukset kuitenkin lopetettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Vasta vuonna 2006, reilusti yli kaksikymmentä vuotta Anquandahin suorittamien kaivausten jälkeen, Ghanan yliopiston arkeologian osaston uusi johtaja, Benjamin Kankpeyeng aloitti arkeologiset tutkimukset Yikpabongon alueella ja sen lähiympäristössä. Kaivaukset keskitettiin erityisesti alueella sijaitseviin hautakumpuihin. Näistä löytyi kymmeniä terrakotasta valmistettuja patsaita, joista useimmat kuvasivat ihmis- ja eläinhahmoja. Joukossa oli myös kookkaampia patsaita joissa ihmishahmot ratsastivat kameleilla ja hevosilla, sekä erillisiä hahmoja jotka oli köytetty tai kahlehdittu, ja esittivät oletettavasti orjia tai vankeja. Esineiden seassa oli myös abstrakteja kiekonmallisia koristeellisia artefakteja ja niiden kappaleita.

Komalandista löytyneistä terrakottaesineistä tunnetuimpia lienevät kartionmalliset, alaspäin kapenevat päät. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että pienikokoiset hahmot on muinoin työnnetty suoraan maahan tai mudasta kootun alttarin pintaan. Hahmojen päälaella oleva syvennys/reikä on toiminut neste- ja juomauhrien maljana. Muotoillun, monesti reiällisen syvennyksen on katsottu symboloivan kauri-kotiloa tai vaginaa, kun taas pitkänmallinen pää itsessään muistuttaa fallosta. Näitä kiilanmallisia veistoksia on löytynyt erityisesti hautakumpujen sisältä, painettuina maahan vailla tunnistettavaa järjestystä. Useimmat löytyneet päät ovat kokonaa sipaleina tai niistä puuttuu osia, joka taas saattaa viitata siihen että ne olisi seremoniallisesti hajotettu. Suurella todennäköisyydellä Komalandin terrakottaesineet on valmistettu uskonnollista käyttöä ajatellen. Ne ovat luultavasti esittäneet yliluonnollisia oletoja, myyttisiä esi-isiä tai muita jumaluuksia. Arkeologit Ghanan yliopistosta ovat laajentaneet kenttätutkimuksia ja tuoreimmat löydöt viittaavat vahvasti siihen terrakottaesineitä on käytetty rituaaleissa joilla on pyritty kunnioittamaan esi-isien henkiä, karkoittamaan noituutta ja suojelemaan/parantamaan yhteisöä yleisellä tasolla.

Tutkijoita on pitkään askarruttanut Komalandin terrakottahahmojen kasvoissa olevat  pikkutarkat reiät ja onkalot. Useiden ihmishahmojen korviin, suuhun, sieraimiin tai päälaelle on tehty huolellisesti syviä reikiä. Arkeologit ovat pitkään pohtineet että onko kyseisiin aukkoihin valutettu pyhien rituaalien aikana nestemäisiä uhrilahjoja, kuten esimerkiksi palmuviiniä tai kasveista uutettuja rohtoja. Tuoressa tutkimuksessa tutkijat ovat käyttäneet muinaista DNA:ta tämän teorian testaamiseksi. Tutkimuksessa rei'istä löytyi muun muassa keittobanaanin, banaanin, männyn ja useiden ruoholajien DNA:ta. Kasveista ruoholajit ovat saattaneet olla paikallisia, mutta keittobanaani ja tavallinen banaani eivät tuolloin olleet Komalandissa tunnettuja, eikä niitä aluella viljelty. Sama pätee mäntyihin. Lähimmät männyt sijaitsivat Saharan aavikon toisella puolella, Pohjois-Afrikassa. Männyn neulasista ja kaarnasta keitettiin usein lääkinnällisiä rohtoja. Löytyneet DNA:t viittaavat siihen että uhrilahjoina valutetut rohdot ovat saapuneet Komalandin alueelle kaupankäynnin avulla.

Tämä ainutkertainen arkeologinen artefakti esittää miestä jolla on otsallaan koristeellinen embleemi tai taidokkaasti letitetyt hiukset. Pää on kookas ja keskellä päälakea on syvennys. Korvat ovat olleet kookkaat. Voimakkaasti korostetut ulkonevat silmät. Täyteläiset huulet. Sylinterinmuotoinen vartalo kapenee alaspäin. Reiät korvissa, sieraimissa ja päälaella. Kohtalaisessa kunnossa. Iänmukaista vahvaa kulumaa. Korroosion jättämiä jälkiä. Likaa, pölyä ja maa-ainesta. Kooltaan noin 9,6cm x 3,7cm x 3,2cm. Paino n. 97g.

Lainaukset, viitteet ja lähteet:

Komaland.com.

The Komaland Terracottas - Description, Classification and Analysis, Franz Kröger

The Creators of the Komaland Terracottas (Northern Ghana), Franz Kröger, 2014.

Africa in the World: (Re)centering African History Through Archaeology, Ann B. Stahl, Journal of Anthropological Research, Vol.70, No. 1, Spring 2014, Published By: The University of Chicago Press, pp. 5-33.

Ancient DNA from mysterious figurines reveals African trade routes, Medieval West African culture traded across the Sahara desert, Lizzie Wade, Science, 25 Jan 2017.

Ritual complexity in a past community revealed by ancient DNA analysis of pre-colonial terracotta items from Northern Ghana, H.A. Robinson, T. Insoll, B.W. Kankpeyeng, K.A.Brown, T.A, Brown, Journal of Archaeological Science, Vol. 79, March 2017, pp. 10-18.

Spirits without boundaries, Esther A. Dagan, Canada, 1988.