Shamanistinen naamio "Nepal"

myyty

Magar- tai Gurung-kansa, vuoristoalue, Nepal, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Nepal eli Nepalin demokraattinen liittotasavalta on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Maa on vuoristoista ja kukkulaista. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso. Nepal on monikansallinen, monikultturillinen ja -kielinen maa jossa elää yli 125 etnistä ryhmää ja puhutaan äidinkielenä noin 123 eri kieltä. Nepalin kolme suurinta etnistä ryhmää ovat indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka taas koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä. Sekä Kathmandun vehreän karuissa laaksoissa että pohjoisen jylhissä vuoristoissa elää useita pieniä etnisiä ryhmiä omine kulttuureineen ja kielineen. Vuoriston asukkaat ja keskuksessa elävät ovat perinteisesti eläneet sopusoinnussa keskenään. Pienten alkuperäiskansojen parissa harjoitetaan vielä traditionaalista luonnonuskontoa, johon kuuluu vahvasti mm. shamanismi, yhdistettynä luontevasti hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen. Monien sorrettujen, pienilukuisten alkuperäiskansojen, joita ovat muun muassa Gurungit, Magarit, Tamangit ym. (samoin kuin Rai-kansa Etelä-Nepalissa), keskuudessa tunnetaan myös vahva naamio-perinne.

Gurungit ovat yksi kumpuvyöhykkeen alkuperäiskansoista, jotka asuttavat alueita Himalajan vuoriston rinteillä, pääasiassa Annapūrnan vuoristoalueiden eteläosassa. Kansan lukumääräksi arvioidaan noin 200,000 henkeä. Omalla kielellään Gurungit kutsuvat itseään nimellä "Tamu" (sana "ta" tarkoittaa ukkosta kun taas "mu" symboloi taivasta). Gurungit saavat niukan elantonsa maataloudesta ja karjankasvatuksesta. Gurugien uskonto on sekoitus buddhalaisuutta, hindulaisuutta ja perinteistä animistista luonnonuskontoa. Kansan monitasoinen ja värikäs uskonto pitää sisällään useita eri jumaluuksia, kylähenkiä, metsien yliluonnollisia olentoja jne. Paikalliset shamaanit (kutsutaan nimellä panju ja klihbri) ovat päävastuussa Gurungien uskonnon harjoittamisesta. Heidän vastuullaan ovat muun muassa eläinten uhraaminen jumalille, manausrituaalien ja muiden animististen seremonioiden järjestäminen, pahojen henkien, kuten noitien karkoittaminen ym. Lisäksi shamaanit osallistuvat yhdessä buddhalaisten lamojen kanssa Gurung-kansan tärkeisiin eri vuodenkierron juhlallisuuksiin.

Magareiksi itseään kutsuva kansa on yksi suurimmista Nepalin alkuperäiskansoista, jotka taas asuttavat alueita maan pohjois- ja keskiosissa, Dhaulagirin vuoristoalueella. Pieni joukko Magareita elää myös Pohjois-Intiassa, pääasiassa Sikkimin osavaltiossa. Kuten Gurungien, myös Magareidenkin elinkeino pohjaa maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Magarit ovat jakautuneet seitsemään pienempään kansaan, joita ovat: Ale, Buda/Budathoki, Gharti, Pun, Rana, Roka ja Thapa. Nämä kansanryhmät taas ovat kukin jakautuneet lukemattomiin, vielä pienempiin alakansoihin tai klaaneihin. Magareiden uskonto on sekoitus buddhalaisuutta, hindulaisuutta sekä Bonia (Bön). Tämän lisäksi Magarit harjoittavat omaa perinteistä uskontoaan, joka pitää sisällään niin luonnonhenkien palvontaa, tärkeitä jumaluuksia kuin useita erilaisia yiluonnollisia olentojakin. Metsästäjäjumalia ja jumalattaria palvotaan ahkerasti, samoin esivanhempien henkiä. Uskonnollisesta perspektiivistä tarkasteltuna Magareiden uskonto on hyvin vahvasti animistinen ja luonnonuskontoihin pohjaava, vaikkakin buddhalaisuus ja hindulaisuus on nykyään yhtä tärkeässä asemassa.

Shamaanit ja tanssijat käyttävät naamioita ja pukuja osana tärkeitä seremonioita, rituaaleja, teatterillisia esityksiä ja tansseja. Naamioiden karkeiden, liioteltujen ja epäsuhtaisten piirteiden on tarkoitus yllättää, häiritä ja järkyttää. Shamaanin saama visio on "tallennettu" naamion muotoiluun. Tämän pienikokoisen, erikoisen naamion piirteet ja muotokieli viittaavat vahvasti joko Magar- tai Gurung-kansan pariin. Hämmentävän kaunis, ilmeikäs naamio on valmistettu kuparilevystä takomalla. Naamion avoimet silmä-aukot, suu ja nenänreiät ovat pelkistetyn tyyliteltyjä. Uudempi kangaskääre on kiinnitetty sitomalla naamion sisäpuolen reunaan. Tällöin naamiota on ilmeisesti ollut miellyttävämpi käyttää. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa, kolhuja ja painaumia. Käytön jälkiä. Rasvan, ilmeisesti jakkihärän maidosta tehdyn voin jäämiä. Hapettumisen jättämiä jälkiä, likaa, nokea ja pölyä. Kooltaan noin 23,0cm x 22,5cm.