Puuveistos "Nkiteki"

450 €

Bembe-kansa, Kongon demokraattinen tasavalta, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Bembet (tunnetaan myös nimillä Wa, Babembe, Beembe, Cuabembe ja Wabembe) ovat itäisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa, läntisessä Tansaniassa ja Burundissa asuva kansa. Bembet elävät Zaire-joen pohjoispuolella sijaitsevilla tasangoilla sekä Malebon altaan (järvimäinen leventymä Kongo-joessa) rannikolla. Nykyään myös kaupungeissa kuten Brazzavillessa, Dolisiessa ja Pointe-Noiressa. Naapurikansat Teke ja Bakongo ovat läheisiä. Bembejen perinteinen ja tärkeä sosiaalinen yhteisö on perustunut avioliittoon pohjaavaan matrilineaariseen klaaniin jonka jäsenet ovat saattaneet hajautua useisiin eri kyliin. Perhekunnat ovat muodostuneet yleensä kolmesta sukupolvesta. Kylän johtava päällikkö (nga-bula), toimii viestien välittäjänä esi-isä-henkien, salaisten yhteisöjen ja tavallisten kyläläisten välillä.

Elinkeinonaan Bembet harjoittavat maanviljelyä. Maanviljelyn katsotaan olevan pääasiassa naisten vastuulla. Viljelyskasveista tärkeimpiä ovat riisi, maissi, maapähkinät, pavut ja banaanit. Kotieläiminä pidetään kanoja, sikoja, vuohia ja lampaita. Lisäksi miehet harjoittavat kalastamista ja metsästämistä, johon liittyy monia merkittäviä rituaalisia traditioita. Ennen metsästyretkelle lähtöä kylän johtaja kutsuu esi-isien henkiä puisten metsästäjä-veistosten avulla suojelemaan miehiä ja takaamaan hyvän metsästysonnen.

Bembejen traditionaalinen uskonto pohjaa etupäässä esi-isä-kulttien ja -henkien, yksittäisten jumaluuksien ja luonnonhenkien palvonnalle. Bembet uskovat korkeampaan jumalhahmoon (nzambi), joka ei henkilöidy mihinkään tämän tarkemmin. Nzambi on kuitenkin elämän ja kuoleman valtias. Tosin kuoleman takana saattoi olla myös noidan (ndoki) langettama hirvittävä kirous joka "söi" klaanin jäsenten elämänvoiman. Esi-isien henget ovat vahvasti läsnä elävien arjessa. Hengille uhraamisen välikappaleina toimivat puuveistokset (kitebi tai bimbi), jotka välittävät pappien avulla viestit toiseen ulottuvuuteen. Kyseiset veistokset esittävät Bembejen idealisoitua kuvaa muinaisista esivanhemmista. Veistokset esittävät usein shamaaneja, parantajia tai metsästäjiä. Esi-isien palvonta ja siihen liittyvät kultit ovat vanhempaa perua. Kultin tehtävänä on ollut palauttaa mieleen menneiden sukupolvien ja klaanien historiaa. Palvontamenoja on suoritettu niin yksityisissä kuin kylän keskelläkin sijaitsevissa pyhätöissä, toisinaan myös suoraan esi-isien haudoilla. Vainajille on uhrattu niin ruokaa kuin eläinuhrejakin. Alttareille on koottu rituaalisia esineitä, kuten maagisia kiviä, sarvenkappaleita tai aseiden teriä. Vastapalveluksena esi-isien henkien on katsottu suojelevan kylää ja  lisäävän sen asukkaiden hedelmällisyyttä. Bembet ovat myös omaksuneet naapurikansojen (mm. Legat, Boyot ja Teket) uskonnollisia traditioita ja piirteitä. Bembet kunnioittavat lisäksi erityistä luonnonhenkeä (bahomba), maan henkeä (m'maa) sekä suuren Tanganjikajärven henkeä (mkangualukulu).

Erilaiset salaseurat ja miesten johtamat yhteisöt ovat hyvin tärkeässä roolissa Bembe-kansan keskuudessa. Bwami-yhteisö (joka on peräisin naapurikansa Legan parista) on näkyvissä sen yksinkertaisessa muodossa. Bwamiin initioidut miehet käyvät läpi kuitenkin siihen kuuluvat ympärileikkausriitit ja muut tärkeät seremoniat maagisine rituaalisesineineen. Mystinen, ainoastaan miehille avoin yhteisö, Elanda, hallitsee kylää sosiopoliittisella tasolla. Päästäkseen osalliseksi yhteisön salaisuuksista täytyy tulevan jäsenen maksaa huomattavia palkkioita johtavalle päällikölle. Toinen miesten johtama yhteisö, Alunga (kutsutaan myös kalunga) on taas vastuussa julkisista tansseista ja metsästystä edeltävien pyhien seremonioiden suorittamisesta. Bembe-kansan taiteen katsotaankin olevan syvästi hengellistä ja sen tarkoituksena on ylläpitää yhteyttä tuonpuoleiseen. Naamioita tunnetaan etupäässä kahta eri tyyppiä. Tunnetuin ja näyttävin on miesten salaisen yhteisön alungan käyttämä, januskasvoinen naamio  (echawokaba) joka esittää metsän henkeä tai pöllöä. Toinen naamio on taas Bwami-yhteisön käyttämä laakea naamio jota kannetaan ympärileikkaukseen liittyvien pyhien seremonioiden aikana.

Bembe-kansan veistokset on jaettu koon ja sukupuolen mukaan. Kaikkia veistoksia kutsutaan aluksi nimellä nkumba, eikä niitä ole ladattu erityisillä voimilla tai omistajan mielellä. Se on vain tyhjä kuori. Veistoksen omistajan kuollessa vainajan kehosta peräisin olevia raaka-aineita (hiuksia, kynnenpaloja jne.) tai vaatteiden suikaleita sekoitetaan muihin maagisiin aineosiin (bilongo). Tämä yliluonnollisilla voimilla ladattu seos kätketään veistoksen haaroväliin kaiverrettuun onkaloon, joka peitetään puutapilla tai/ja tekstiilin kappaleilla. Tämän jälkeen veistos saa esi-isän hengen ja muuttuu tärkeäksi esi-isäveistokseksi, nkiteksi (tunnetaan myös nimillä kiteki, bimbi, sibiti tai mukuya). Niin kauan kun esi-isän henki elää veistoksessa, se suojelee ja valvoo jälkeläisiään ja rankaisee tapojen, määräysten ja sääntöjen rikkojia.

Kookas ja vaikuttava esi-isäveistos seisoo pystysuorassa asennossa, pitkät jalat aavistuksen koukussa. Pitkänomaisen keskivartalon ympärille on kiedottu tekstiilinkappaleita ja karkeasta kasvikuidusta punottu vaate. Koristeltu kookkailla siemenkodilla, kasvikuidusta punotuilla nyöreillä ja eläimen sarvella. Veistoksen kasvot ovat ovaalin malliset. Kaurikotilot on upotettu silmiksi. Korvat ovat pienet. Nenä tyylitelty, kapea ja massivinen. Jalkojen välissä kaiverrettu onkalo jossa maagisia aine-osia. Peitetty puisella tulpalla. Hyvässä kunnossa. Murtumia ja loahkeamia. Puuhtuholaisen jälkiä. Rituaalisen käytön jälkiä, likaa, maa-ainesta ja pölyä. Juomauhrien jäänteitä. Kooltaan noin 57,5cm x 14,5cm x 11,5cm. Paino n. 1283g.

Viitteet, lainaukset & lähteet:

Northern Kongo Ancestor Figures, Kavuna Simon and Wyatt MacGaffey, African Arts, Vol.28, No.2, pp. 48-53+91, Published UCLA James S. Coleman African Studies Center, Spring 1995.

Bembe Art, Daniel P. Biebuyck, African Arts, Vol.5, No. 3, pp. 12-19+75+84, Spring 1972.

Tradition and Creativity in Tribal Art, Daniel P. Biebuyck, 1973.

Bembe, Art & Life in Africa, University of Iowa Stanley Museum of Art.

Bembe people, Africa, 101 Last Tribes.

Tribal Africa Art Museum, Zyama.com.