Helminauha jauhelasihelmistä "Krobo"

Krobo-kansa, Ghana, Länsi-Afrikka, 1900-luvun alkupuoli - puoliväli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Helmet ovat todennäköisesti ensimmäinen kestävä koriste, jonka ihminen on tuottanut.  Helmiä on käytetty koristeena ja arvoaseman merkkinä jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Afrikassa lasihelmien käyttö koristautumisessa, kaupankäynnin välineenä ja valuuttana alkoi 1400-luvulla kun portugalilaiset kauppa-alukset saapuivat Länsi-Afrikan rannikolle ja alkoivat käydä ”kauppaa” mm. kullasta, norsunluusta, palmuöljystä ja orjista. Arvokkaat ja ylelliset raaka-aineet, sekä lopulta ihmiset vaihtoivat omistajaa suurimmaksi osaksi eurooppalaisten lasihelmien avulla. Tämän vuoksi lasihelmiä, joiden nimeksi vaakiintui pian "kauppahelmet", alettiin kutsua myös lisänimellä ”slave beads” orjahelmet.

Keskiajalla Muranon saari Venetsiassa, Italiassa oli lasiteollisuuden keskus. Lasia valmistettiin Venetsiassa jo 900-luvulta alkaen. Venetsialaiset välittivät ensin Lähi-idästä lasia ja lasiesineitä Eurooppaan, kunnes itse oppivat valmistustavat ja alkoivat tuottaa lasiesineitä. Avouunit olivat kuitenkin suuri tulipaloriski, joten lasitehtaat siirrettiin 1200-luvun lopulla dogen määräyksestä Muranon saarelle, jonne kerääntyneet lasinpuhaltajat varjelivat tarkoin ammattisalaisuuksiaan. Venetsian ja Muranon lisäksi lasihelmiä tuotettiin viljelykseen kelpaamattomilla vuoristoseuduilla kuten Böömissä, Itä-Baijerissa, Thüringenissä ja Hollannissa. Eurooppalaisista lasihelmistä ja niiden valmistustavoista tuli entistä kehittyneemmät kysynnän lisääntyessä. Helmikirjontaa alettiin harrastaa 1600-luvulla ja lasihelmiä alkoi näkyä korujen lisäksi asusteissa ja sisustuksessa. Lasiteollisuuden nousu sijoittui suurten löytöretkien aikaan, erityisesti kun kauppa laajeni niiden myötä. Lasihelmistä tuli merkittävä, mutta samalla surullinen osa kansainvälistä kaupankäyntiä.

Helmikuussa 2021 uutisoitiin laajalti Pohjois-Alaskan Brooksin vuoriston alueelta löytyneistä, kauniin vaaleansinisistä lasihelmistä. Arkeologisissa kaivauksissa aiemmin löydetyt, kymmenen pientä lasihelmeä on tutkimusten mukaan valmistettu Venetsiassa, noin vuosien 1397 - 1488 välillä. Helmet löydettiin kolmelta arkeologiselta kaivaukselta, joista yksi (Punyik Point) on toiminut muinaisten inuiittien pysähdys- että asuinpaikkana. Kaksi muuta löytöpaikkaa on taas yhdistetty Amerikan mantereen esihistorian aikaisten alkuperäisväestöjen toimintaan. Tutkijoiden raportissaan esittämän teorian mukaan nyt tutkitut venetsialaiset lasihelmet olisivat kulkeutuneet kauppatavarana ensin Euroopasta Kiinaan Silkkitien kautta, sitten Kiinasta Venäjän kaukoidän pohjoisosiin ja sieltä lopulta Beringinsalmen kautta Pohjois-Alaskaan. Lasihelmet voivat olla historian ensimmäiset eurooppalaiset esineet, jotka ovat päätyneet Pohjois-Amerikkaan. Löytö osoittaa 1400-luvun kauppaverkostojen laajuuden.

Toinen toistaan näyttävämpiä lasihelmiä valmistettiin tyydyttämään "ostajien vaativaa makua". Valikoimat olivat runsaat. Parhaimmillaan Venetsiassa valmistettiin jopa 20 000 lasihelmeä viikossa. Erilaisia helmiä oli tarjolla satoja eri malleja ja suosituimmiksi nousivat muun muassa millefiori-, rosetta/chevron-, padre-, white heart-, feather-, eye-, melon-, sekä russian-helmimallit. Värikkäillä, kauniisti kiiltelevillä ja läpinäkyvillä lasihelmillä ostettiin kultaa Perun Inkoilta, orjia ja kallisarvoista norsunluuta Afrikasta, turkiksia ja maata Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta. Lähes arvottomista lasihelmistä tuli pian merkittävä osa eri kulttuureja. Samaan aikaan Euroopassa käytettiin lasihelmiä hyvin vähän. Itse asiassa helmiä halveksuttiin, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Kristinusko piti koristautumista turhuutena, josta ainoan poikkeuksen teki rukousnauha. Sana "bead" (helmi) onkin oletettavasti muodostunut sanasta "bidden" (rukoilla). Venetsian lasiteollisuuden lamaantuessa lähes kokonaan 1700-luvun lopulla, piti lasihelmien valmistus sen hengissä. Lasihelmet osoittautuivat ajan myötä niin edullisiksi ja toimiviksi kauppavälineiksi että niitä kuljetettiin Afrikkaan lopulta tonneittain. Lasihelmiä lastattiin lähtevien kauppa- ja orjalaivojen ruumaan painolastiksi. Böömissä, Italiassa ja Alankomaissa sijaitsevat lukuisat lasihelmipajat lisäsivät tuotantoaan entisestään kasvavien Afrikan markkinoiden mukaan. Afrikassa lasihelmien valmistamista ei vielä osattu, joten helmistä tuli pian arvostettuja seremoniakoristeita, henkilökohtaisia statussymboleita ja valuuttaa erityisesti Länsi-Afrikan kansojen parissa. Lasihelmien valmistus oli melkein kokonaan teollistunut 1800-luvun alussa. Samalla vuosisadalla eurooppalaisten kiinnostus lasihelmiin alkoi hiipua ja lasihelmien vaihtokauppaa kultaan alettiin kritisoida. Paikoin lasihelmeä pidettiin jopa arvottomuuden symbolina.

Helmien käyttö valuuttana loppui Afrikassa vasta 1800-luvun lopulla. Lasihelmet jäivät käyttöön koruina ja vaihtokauppojen välineenä. Lasihelmet ovat yhä tänäkin päivänä erittäin arvostettuja sosiaalisen statuksen ja vaurauden symboleja muun muassa Malissa ja Ghanassa, Länsi-Afrikassa. Antiikkiset lasihelmet kulkevat suvussa perintönä ja niitä vaalitaan arvostettuina sukukalleuksina.

Jauhehelmi on vanha lasihelmien tekotapa, joka on lähtöisin Afrikasta ajalta 1800 eaa. Perinteiset jauhehelmet ovat lieriön- ja kartionmuotoisia. Raaka-aineet helmiin saatiin tuontihelmistä, jotka eivät sellaisinaan miellyttäneet, joten ne jauhettiin ja sulatettiin uusiksi helmiksi. Myöhemmin raaka-aineena käytettiin kierrätettyä, lasia kuten sinisiä lasipulloja ja jopa ikkunalasia. Lasijauheesta, joka jauhetaan hienoksi ja siivilöidään, tulee opaakkisia helmiä, kun taas karkeammasta lasimurskasta saa läpikuultavia helmiä. Jauheeseen lisätään sidosainetta (esim. hunajaa tai sylkeä), siitä tulee helposti muovailtavaa massaa. Massasta muotoillaan käsin tai terrakottamuottien avulla haluttuja muotoja. Muotteja käytettäessä punasavesta valmistetut muotit kastettiin kaoliinisavi-vesi-seokseen. Tällöin sulava lasi ei tarttunut muottiin kiinni. Reikä syntyi helmiin asettamalla muotin pohjalle pystyyn maniokin lehden varresta leikattu kappale, joka paloi sulatuksessa pois. Helmiä koristeltiin tekemällä niihin kuvioita lasimassoilla. Jakamalla erivärisiä lasimassoja kerroksittain terrakottamuotteihin saatiin helmeen tasaraitoja. Pilkut, neliöt ja muut kuviot vaativat enemmän taitoa. Työvälineenä käytettiin metallista kourua, aikaisemmin kotilonpuolikas vastasi saman asian. Sulatus tapahtui ennen uuneja avotulella metalli- ja keramiikka-astioissa. Pyöräyttämällä muottia kesken sulatuksen saadaan mm. pystysuorista viivoista aaltoilevia kuvioita. Jäähdyttämisen jälkeen helmet puhdistettiin ja hiottiin tasaiseksi hienon hiekan ja veden avulla. Länsi-Afrikassa tunnetaan lukuisia erilaisia jauhelasihelmimalleja. Tunnetuin niistä lienee Krobojen keltasävyiset Akoso-helmet. Muita malleja ovat Meteyi-, Ateyun-, Keta awuazi-, sekä Kiffa-helmet.

Värikäs helminauha koostuu kymmenistä pyöreistä, ovaaleista ja kartionmallisista käsintehdyistä lasihelmistä. Helmet ovat peräisin Krobo-kansan keskuudesta Ghanasta, Länsi-Afrikasta. Käytön ja iän jättämiä jälkiä. Pieniä lohkeamia ja murtumia saattaa esiintyä. Helminauha on noin 80,0cm pitkä ja siinä 53 uniikkia helmeä (halkaisijaltaan n. 1,0cm - 2,0cm).

Viittaukset, lainaukset & lähteet:

Collectible Beads: A Universal Aesthetic, Robert K. Liu, Ornament, Inc., 1995.

The BeadSite. (http://www.thebeadsite.com/welcome.html)

African Odyssey, A Brief History of Glass Beads in Africa.(https://www.africanodyssey.co.uk/blog/a-brief-history-of-glass-beads-in-africa)

Pieni helmikirja, Päivi Kekäläinen & Kaisa Koivisto, Vitromania, Painotalo Casper Oy 2008.

Opistosta käsin - Lasihelmien historiaa. (https://www.opistostakasin.fi/lasihelmien-historiaa/)

Lasihelmet - Theseus, Marika Jalkanen, 2010 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24320/Jalkanen_Marika2.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Tutkijoiden hämmästyttävä löytö: Alaskasta löytyi Venetsiassa tehtyjä helmiä, jotka on valmistettu ennen kuin Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan, Veikka Niemi, TM, Tiede, Arkeologia, 9.2.2021. (https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-hammastyttava-loyto-alaskasta-loytyi-venetsiassa-tehtyja-helmia-jotka-on-valmistettu-ennen-kuin-kristoffer-kolumbus-loysi-amerikan/)