Pronssiveistos Buddha "Rattanokosin"

380 €

Chakri-dynastia, Bangkok, Thaimaa, 1800-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Thaimaan kuningaskunta on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Siaminlahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanienmeri ja Myanmar lännessä. Thaimaan vanha nimi on Siam joka oli käytössä länsimaissa lyhyen aikaa vuosina 1945–1949. Thaimaan aluetta ovat vuosituhansien aikana asuttaneet Kiinasta vaeltaneet kansat. Arkeologiset todisteet kertovat jatkuvasta asutuksesta ainakin 20 000 vuoden ajalta. Maan keski- ja eteläosan sankat metsät tarjosivat niin runsaasti ravintoa, että alueella ei ollut syytä siirtyä pois metsästäjä-keräilijäkulttuurista pitkään aikaan. Sen sijaan koillisella Khoratin ylängöllä riisinviljely kehittyi noin 3000 eaa. eli aikaisemmin kuin missään muualla Aasiassa. Riisinviljely vauhditti myös sosiaalisen ja poliittisen järjestelmän syntymistä. Nykyisen Thaimaan valtion juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothain kuningaskuntaan ja sen heikennyttyä syntyneeseen Ayutthayan kuningaskuntaan. Ayutthayan ja Sukhothain kanssa kilpaili lisäksi Lanna-kuningaskunta. Ayutthayan ensimmäinen kuningas Rama Thibodi otti theravadabuddhalaisuuden valtakunnan viralliseksi uskonnoksi erottuakseen naapurinsa Angkorin hinduista ja kokosi Dharmashastra-nimisen lakikokoelman, joka säilyi käytössä 1800-luvun lopulle. Burmalaiset tuhosivat Ayutthayan 1767, jonka jälkeen vallan keskus siirtyi Chao Phraya -joen suulle, Rattanakosin-saarelle, 1782 perustettuun uuteen pääkaupunkiin Bangkokiin. Tästä alkoi Chakri-dynastian kausi kuningas Rama I:n (Phutthayotfa Chulalok) johdolla. Rattanakosinista tuli buddhalaisen taiteen, kuten Buddha-kuvien, pronssipatsaiden ja muiden erilaisten veistosten keskus. Chakri-dynastian taiteellinen tyyli eroaa merkittävästi aiemmista, Sukothai- ja Lanna-aikakausien tyylistä.

Viehättävä, pienikokoinen polttokullattu Buddha. Pronssiseoksesta taidokkaasti valettu Rattanokosin-tyyliä edustava Buddha istuu korotetulla valtaistuimellaan vajraparyankasanassa, yllään koristeellinen munkin kaapu ja massiiviset kaula- ja rintakorut. Kädet lepäävät hienostuneesti sylissä dhyanamudrāssa, kämmenpuolet ylöspäin. Buddhan polvista, olkapäistä ja venytettyjen korvalehtien vierestä kohoaa traditionaaliset liekki-koristeet (kranok). Buddhan ovaaleilla kasvoilla on seesteinen ilme. Kulmat kohoavat kauniiksi kaariksi ja niiden alla on mantelimuotoiset, alasluodut silmät, jotka heijastavat sisäänpäin kääntynyttä henkistyneisyyttä. Huulet ovat kapeat ja suupielet kaartuvat hienoiseen hymyyn. Nenä on suora ja symmetrinen. Buddhan hiukset on muotoiltu kauttaaltaan pienille hiuskiehkuroille. Useimmissa Buddha-patsaissa on kuvattuna pään päällä sijaitseva ulkonema (usnisha) joka viittaa syvään viisauteen ja sen keskeltä nousee lootuksen nuppua muistuttava chintamani. Joissain tapauksissa 1800-luvun loppupuolella ushnisha korvattiin korkealla kruunulla. Tämä käytäntö syntyi kuningas Rama IV:n (1851-1868) hallituskaudella, jolloin kuningaskunta omaksui enemmän eurooppalaisia vaikutuksia ja Buddhaa yritettiin tällä tavoin humanisoida.

Hyvässä kunnossa. Korkeasta kruunusta puuttuu yläosa. Iänmukaista vahvaa kulumaa ja korroosion jälkiä. Upea tumma patina. Kultaus on kulunut. Likaa, nokea ja pölyä. Kooltaan noin 10,4cm x 7,6cm x 3,1cm. Paino n. 221g.