Seremoniallinen valtikka "Boulou"

750 €

Bulu-kansa, Beti-Pahuin, Kamerun/Gabon, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Kamerunissa asuu arviolta noin 300 erillistä etnistä kansanryhmää. Jokaista maan kymmenestä alueesta hallitsevat tietyt etniset tai uskonnolliset ryhmät. Ylänkömaan vehreillä ruohotasangoilla elää suuri joukko löyhästi toisiinsa nivoutuneita sukulaiskansoja. Kansoista suurimmat, kuten Bamumit, Tikarit ja Bamileket muodostavat lähes 40 prosenttia koko väestöstä. Eteläisten sademetsien Ewondon, Bulun, Fangin, Makaan ja Pygmien osuus on noin 18 prosenttia, kun taas Fulanien osuus väestöstä on lähes 15 prosenttia. Kansat harjoittavat elinkeinonaan maanviljelyä, kasvattaen etupäässä maissia, pähkinöitä sekä jamssia. Metsästämistä ja kalastamista harjoitetaan vähemmän. Naisten katsotaan saattavan maan hedelmälliseksi, joten nämä ovat yleensä vastuussa viljelystä ja sadonkorjuusta, miesten muokatessa peltoja istutuskuntoon ja paimentavat karjaa. Perinteisiä taide- ja käsityömuotoja harjoitetaan koko maassa. Puukaiverrukset, kuten naamiot ja veistokset ovat erityisen yleisiä. Samoin keramiikka- ja tekstiilitaide.

Bulu-kansa (kutsutaan myös nimellä Boulou) joka edustaa yhtä kolmasosaa Beti-Pahuin bantuista, elää sademetsien ja kumpuilevien rinteiden värittämillä alueilla Kamerunissa, Guineassa ja Pohjois-Gabonissa. Bulujen elanto tulee pääosin maanviljelystä. Bulut kasvattaa muun muassa maniokkia ja maissia. Tätä ravintoa täydennetään villeinä kasvavien kasvien lehdillä ja juurilla, palmuöljyllä, sienillä ja hyönteisillä.

Metsästäminen on myös tärkeässä roolissa Bulujen keskuudessa. Muiden alueen kansojen tavoin Bulut ja Fangit kunnioittavat syvästi viidakon kookkaita apinalajeja, erityisesti gorilloja ja mandrilleja. Tämä vaikuttava ihmis- ja apinahahmoinen fetissiveistos on peräisin Bulu-kansan parista, kyläyhteisön sisällä toimineen mystisen salaseuran keskeltä. Tämä aikoinaan laajalle alueelle levinnyt, gorillan palvontaan keskittynyt kultti kantoi Fangien parissa nimeä Ngi (tai Ngui), kun taas Bulujen parissa se tunnettiin nimellä Nji. Sana "Ngi" tarkoittaa gorillaa.

Gorillan katsottiin symboloivan tulta ja positiivista voimaa (toisin kuin simpanssin, jonka nähtiin edustavan ainoastaan pahuutta). Gorilla-hengen uskottiin tarkkailevan syvältä metsän siimeksestä salaseuran jäsenien elämää ja erityisesti näiden käyttäytymistä. Mikäli sääntöjä rikottiin, Ngi rankaisi väärintekijää sairaudella, esimerkiksi spitaalilla. Ngin uskottiin suojelevan yhteisön jäseniä nousemalla öisin taistelemaan noitia vastaan. Erityisesti hyökkäämällä niitä noitia vastaan jotka irtautuivat kehoistaan ja kulkivat henkinä tappaen kyläyhteisön jäseniä.

Bulu-kansan korkea-arvoisen jäsenen, mahdollisesti shamaanin tai papin näyttävä seremoniallinen valtikka. Savella ja maagisilla aineosilla päällystetyt apinan kallot on sidottu rottingista punottuun päähineeseen karkealla kasvikuidulla. Puusta veistetyn gorillahahmon ympärille on koottu useita maagisia aine-osia, muun muassa kauri-kotiloita, tekstiilin- ja lasinkappaleita, savea ja mutaa, pigmenttejä, siemeniä, raffiaa ym. Iänmukaista kulumaa ja rituaalisen käytön jälkiä. Jäänteitä valkoisesta, punaisesta ja tummanruskeasta pigmentistä. Juomauhrien jälkiä. Kooltaan noin 66,0cm x 21,0cm x 12,5cm.