Riipus "Teke"

Turkmeenit, Yomut- tai Teke-kansa, Turkmenistan, Keski-Aasia, 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Turkmeenit (turkmeeniksi Türkmenler) ovat Keski-Aasiasta peräisin oleva suuri joukko  erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka elävät pääasiassa Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Afganistanissa ja Koillis-Iranissa. Turkmeeneja elää myös Kazakstanissa ja Pohjois-Kaukasiassa (Stavropolin aluepiiri). Turkmeenit puhuvat turkmeenia, joka on sukua turkin kielelle ja kuuluu oguusilaiseen ryhmään. Uskonnoltaan turkmeenit ovat pääosin sunnimuslimeita. Nimi Turkmeeni, Türkmen, voidaan jakaa kahteen sanaan, joista alkuosa türk tarkoittaa osmanin kielellä ”vahvaa” ja viittaa yleensä joko Turkin asukkaisiin, turkkilaisiin tai turkkilaisten kansojen jäseniin. Jälkimmäinen osa -men on abstrakti suffiksi ja tarkoittaa "aitoa turkkilaista". Türk on myöhäisempi muoto sanasta ”tu-kin”, joka on kiinalaisten jo vuonna 177 eaa. antama nimitys Keski-Aasian Altaivuoriston eteläpuolella asuville kansoille.

Termiä ”Türk” tai ”Türük” käytettiin ensimmäisen kerran kansan omana nimenä gökturkkilaisten Orkhon-kirjoituksissa Keski-Aasiassa. Varhaiskeskiajalla turkmeenit kutsuivat itseään oğuz-turkkilaisiksi. Varhaiset oğuz-turkmeenit muuttivat Altai-vuorilta Siperian arojen kautta länteen ja asettuivat alueelle, joka tunnetaan nykyään nimellä Turkmenistan. Turkkilaisten heimojen suuri muuttoliike nykyisen Turkmenistanin alueelta ja muualta Keski-Aasiasta Lähi-Itään alkoi 1000-luvulla ja jatkui aina 1700-luvulle saakka. Näillä turkmeeniryhmillä oli merkittävä rooli suurten kansojen, kuten Anatolian turkkilaisten (Anadolu Türkleri), Irakin turkmeenien tai turkomaanien (Irak Türkmenleri) ja Syyrian turkmeenien tai turkomaanien (Suriye Türkmenleri) sekä Iranin ja Azerbaidžanin turkkilaisen muodostumisessa. Vaikka turkmeeneilla on takanaan pitkä ja värikäs historia Keski-Aasiassa, heidän varhaishistoriastaan ​​tiedetään harmillisen vähän, koska kirjallista aineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Toisin kuin voisi ajatella, turkmeenit eivät ole vain yksi kansa, vaan se koostuu kahdestakymmenestäneljästä suuresta etnisestä ryhmästä tai heimosta (Türkmen taýpalary). Suurimpia etnisiä ryhmiä tai heimoja ovat; Teke, Yomut, Ersari, Chowdur, Gokleng ja Saryk. Näistä Teke on kaikkein suurin (populaatio yli 1,6 miljoonaa henkeä). Jokainen ryhmä tai heimo taas ​​jakautuu pienempiin klaaneihin.

Keski-Aasian turkmeenit ovat olleet ja ovat osin edelleen paimentolaiskansaa. Paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit ovat liikkuvaa elämää viettäviä, karjaa kasvattavia ihmisiä. Paimentolaiset vaeltavat yleensä alueelta toiselle, koska karja tarvitsee uusia laitumia, sillä paimentolaiset eivät viljele laitumia. Paimentolaisuus on tavallista puolikuivilla alueilla, joilla karja syö helposti kaiken syötäväksi kelpaavan. Vuoristoalueilla paimentolaiset pysyvät melko paikallaan ja siirtävät karjaa vaikkapa ylärinteiltä alarinteille vuodenaikojen mukaan. Koska Turkmeenit ovat aina olleet liikkeellä, on henkilökohtaisen omaisuuden oltava helposti mukana kuljetettavaa. Turkmeenien liikkuva elämäntapa ja pitkä historia karuilla autiomaa- ja aroalueilla on mahdollistanut rikkaan aineellisen kulttuurin kehittymiseen, josta tunnetuimpia ovat näyttävät matot ja kudonnaiset, taidokkaat kirjonnaiset ja loisteliaat hopea-karneolikorut.

Turkmeenit ovat tuottaneet näyttäviä koruja niin henkilökohtaista koristautumista kuin henkisyyttäkin ajatellen. Yksilön korujen määrä rinnastettiin henkilön asemaan yhteiskunnassa. Ylellisesti koristellut, moniosaiset ja varsin kookkaat korut valmistettiin taidokkaasti hopeaseoksesta. Pinta koristeltiin kaiverruksin, pakotuksin ja kultauksin. Useimmissa koruissa oli lisäksi lukuisia korukiviupotuksia. Puolijalokivistä suosittiin erityisesti karneolia. Turkoosia käytettiin, mutta harvemmin. Karneolin uskottiin suojelevan käyttäjäänsä sairauksilta ja jopa kuolemalta. Kiven syvän tummanpunaisena hehkuvan värin katsottiin symboloivan myös elämänvoimaa, hedelmällisyyttä ja onnea. Korujen muotoilussa toistuvat tyylitellyt perinteiset aiheet kuten vuoristot, eläimet ja kasvit. Jylhät vuoristot (Köýtendag, Balkanvuoret) ja massiiviset vuorijonot (Köpetdag) ovat osa turkmeenien perinteistä luomismyyttiä ja ovat tärkeitä myös esi-isien ja taivaallisen yhteytensä vuoksi. Vuoristoiden abstraktit siluetit onkin näkyvissä monissa koruissa. Persianlampaan alalajin (Ovis vignei cycloceros) pässiä turkmeenit pitävät pyhänä, ja sen sarvia käytetään usein rituaaleissa. Eläin ja sen käyrät sarvet toistuvatkin usein korujen muodoissa. Erilaiset kukka- ja lehtiaiheet ovat myös hyvin yleisiä. Tunnetuimpia turkmeenikoruja ovat muun muassa otsalla ja ohimoilla kannettavat kookkaat korut (sulsuleh & chckeliki), seremonialliset kaulakorut (bukau), rannekorut (bilezik), sydämenmuotoiset ornamentti-riipukset (asyk) sekä loisteliaat, moniosaiset amuletit (tumar). Astetta pienikokoisempia ja vaatimattomampia ovat arkikäyttön tarkoitetut riipukset (mm. guliaka ja changa).

Erittäin kaunis, tyyliteltyä perinteistä vuoristoa esittävä riipus on koristeltu karneolia ja turkoosia jäljittelevillä lasihelmillä (12). Hopeasekoitetta jossa paikoin kultausta jäljellä. Pitkät, koristeelliset amuletit pitävät kaunista helisevää ääntä osuessaan toisiinsa. Ensiluokkaisessa kunnossa. Ehjä. Iänmukaista kulumaa, likaa ja pölyä. Kooltaan noin 16,5cm x 8,5cm. Paino n. 70g.

Viittaukset, lainaukset ja lähteet:

Britannica, The Editors of Encyclopaedia. "Turkmen". Encyclopedia Britannica, 27 Sep. 2012. (https://www.britannica.com/topic/Turkmen-people)

Who Are the Turkmen?, The Metropolitan Museum of Art.(https://www.metmuseum.org/learn/educators/curriculum-resources/art-of-the-islamic-world/unit-six/chapter-three/who-are-the-turkmen)

Kyrgyz, Turkmen, and Karakalpak nomads, Histories of Central Asia, Shoshana Keller, Adeeb Khalid & Robert D. McChesney, Hamilton College.(https://academics.hamilton.edu/central-asian-history/keller-pastoralist-nomads)

The Turkmens. The art of everyday life, The Asia and Pacific Museum, 2017.(https://www.muzeumazji.pl/en/temporary-exhibition/the-turkmens-the-art-of-everyday-life/)

Turkmen Jewelry, Department of Islamic Art, In Heilbrunn Timeline of Art History, New York: The Metropolitan Museum of Art, August 2011 (http://www.metmuseum.org/toah/hd/turk/hd_turk.htm)