Pronssiveistos "Ganesha"

myyty

Burma, Kaakois-Aasia, 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Ganesha on yksi hindulaisuuden tärkeimmistä ja kunnioitetuimmista jumalista. Ganesha kuvataan suurivatsaisena, keltaisena tai punaisena, usein nelikätisenä, lapsenvartaloisena ihmisenä jolla on kookas elefantin pää. Ganesha on Shivan ja Parvatin poika, hyvän onnen, viisauden ja älykkyyden jumala. Hindulaisessa kulttuurissa Ganesha katsotaan myös taiteen ja kirjoittamisen suojelijaksi.  Ganeshaa palvotaan hyvän onnen tuottajana, erityisesti uuden aikakauden alkaessa, koski se sitten avioliittoa, uutta työpaikkaa, matkalle lähtöä, uuteen kotiin muutettaessa jne.

Pronssiseoksesta valettu, painava patsas esittää yhden jalan varassa tanssivaa Ganeshaa. Murtunut ja irronnut syöksyhampaan kappale (bhagnadanta) jota Ganesha pitää oikeassa, alemmassa kädessään, kuvaa uhrausta jonka hän joutui tekemään kirjoittaessaan Mahabharatan, hindulaisuuden tärkeimmän teoksen. Vasen kohotettu käsi on tyhjä ja ojennettuna suoraan sivulle. Vasemmassa, alemmassa kädessään hän kannattelee kulhollista intialaisia makeita herkkuja, tai riisistä ja kookosmaidosta pyöriteltyä palloa (modakapatra tai laddus). Oikeassa, ylemmässä kädessä Ganeshalla on elefantin ohjauskeppi (ankusha), kaikkien esteiden voittamista ja kaitselmusta varten. Hänellä on yllään polvipituinen sampot joka on kiedottu vyötärölle yksinkertaisen vyön avulla. Ganeshalla on molemmissa ranteissaan, olkavarressaan ja nilkoissaan raskaat korut. Rinnan poikki kulkee pitkä, pyhä nyöri (yajñopavītam). Otsassa Ganeshalla on traditionaalinen, pyhä merkki (tilaka). Ganeshan pitkät hiukset on letitetty ja muotoiltu korkeaksi, kartionmalliseksi kampaukseksi pään päälle. Ganesha tanssii pyöreän, korotetun alustan päällä, joka on koristeltu kahdella rivillä lootuksen terälehtiä (padma).

Hyvässä kunnossa. Kaunis tumma patina. Valuvikoja. Iänmukaista kulumaa, korroosion jälkiä, pölyä ja likaa. Kooltaan noin 21,0cm x 14,0cm x 8,2cm. Paino n. 1667g.