Lasihelmet "Vitrum"

Rooman valtakunta, n. 100 jaa - 400 jaa., Afganistan, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Rooman valtakunta (lat. Imperium Rōmānum) oli antiikin Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen. Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman kaupungin alueella ovat pronssikaudelta noin 1300-luvulta eaa. Legendan mukaan omaksi kuningaskunnakseen sen perustivat veljekset Romulus ja Remus Tiber-joen varrelle vuonna 753 eaa. Samana vuonna Romuluksesta katsotaan tulleen kaupungin ensimmäinen kuningas. Romulusta seuranneita kuutta kuningasta pidetään todellisina henkilöinä, mutta heidän lisäkseen uskotaan olleen muitakin kuninkaita. Roomalaiset historioitsijat ajoittivat kaupungin perustamisen juuri 700-luvun puoliväliin, koska he tiesivät tasavallan syntyneen noin 500 eaa. ja uskoivat kaupunkia hallinneen sitä ennen seitsemän kuningasta. Nämä legendaariset kuninkaat olivat: Romulus, Numa Pompilius, Tullus Hostilius, Ancus Martius, Lucius Tarquinius Priscus, Servius Tullius sekä Tarquinius Superbus (534-510 BC.).

Etruskikuninkaiden kukistumisen jälkeen roomalaiset kutsuivat valtakuntaansa tasavallaksi (libera res publica), vaikkei valtio ollutkaan nykyisen mittapuun mukaan kovinkaan demokraattinen. Rooman ns. kuningaskunnan 753–510 eaa. jälkeen puhuttiin Rooman tasavallan ajasta (n. 510– 27 eaa.) mutta tasavallan aikanakin valtaa pitivät hyvin harvat, vaikka valta oli jakaantuneena senaatin, kansankokousten ja eri virkamiesten kesken. Tasavaltaa johtivat kaksi konsulia, jotka kansalaiset valitsivat senaatin jäsenistä vuoden mittaisiksi virkakausiksi. Heillä oli korkein poliittinen ja sotilaallinen valta. Rooman kansalaiset jaettiin perinnöllisesti etuoikeutettuihin patriiseihin (lat. patres tai patricii) ja alempiarvoisiin plebeijeihin (lat. plebeii). Patriisit olivat ylhäisöä ja perustelivat valtaansa jumalallisella syntyperällä. Senaatissa olivat edustettuna vaikutusvaltaiset patriisisuvut, joten valtion johto oli käytännössä kapean kansanosan käsissä. Plebeijet olivat taas itsenäisiä maanviljelijöitä, jotka omistivat omat tilansa. Periaatteessa he olivat vapaita, mutta jos he eivät maksaneet esimerkiksi velkojaan, he saattoivat joutua orjiksi. Avioliittoja luokkien välillä ei sallittu ennen vuotta 445 eaa. Vähitellen patriisien etuoikeudet kuitenkin purettiin ja virat avattiin plebeijeille. Vanhat patriisisuvut ja menestyneet plebeijisuvut sulautuivat yhteen uudeksi yläluokaksi.

Rooma laajensi hallitsemaansa aluetta vähitellen. 400- ja 300-luvuilla eaa. käytiin useita sotia Italian muita valtioita ja heimoja vastaan. Aluksi Rooma oli vain yksi Italian monista kaupunkivaltioista. Voitokkaat sodat ja taitava diplomatia saattoivat kuitenkin vähitellen etruskilaiset, kreikkalaiset, latinalaiset, samnilaiset, kelttiläiset jne. yhteisöt Rooman valtaan. Apenniinien niemimaa oli kokonaan Rooman hallussa 270 eaa. Laajeneminen jatkui läntisen Välimeren rannikoille, jolloin käytiin puunilaissodat Karthagoa vastaan. Puunilaissotien tuloksena Rooma sai haltuunsa Sisilian, Hispanian ja Pohjois-Afrikan. Pian seurasi Makedonia, jota vastaan roomalaiset kävivät kuuluisat makedonialaissodat. Makedonia voitettiin 197 eaa.. Seleukidit lyötiin Syyriassa 189 eaa. Rooman sanottiin puolessa vuosisadassa levittäneen herruutensa Italiasta koko antiikin tuntemaan maailmaan.

Sotapäälliköt Pompeius ja Julius Caesar valloittivat Syyrian ja Gallian Reiniltä Atlantille asti. Caesar aloitti sisällissodan vuonna 49 eaa, joka johti tasavallan tuhoutumiseen ja keisarinajan alkuun. Caesarin kuoltua hänen sisarentyttärensä pojasta, Octavianuksesta, tuli uusien sisällissotien jälkeen Rooman ensimmäinen keisari nimellä Augustus. Hänen voitettua Marcus Antoniuksen ja Kleopatran, Egypti liitettiin Rooman valtaan 31 eaa. Tämän jälkeen Välimeri oli kokonaisuudessaan Rooman alueiden sisällä. Augustus teki myös yrityksen liittää valtakuntaan Germania Elbeen saakka. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä Rooman armeija hävisi Teutoburgin taistelun vuonna 9 jaa. Tämän jälkeen valtakunnan pohjoisraja kulki Mustastamerestä Pohjanmereen saakka etupäässä suuria jokia, Tonavaa ja Reiniä pitkin. Keisari Augustuksen valtakaudella alkanutta kohtalaisen pitkää, kansalaissotien jälkeistä rauhallista aikaa kutsuttiin nimellä "Rooman rauha" (Pax Romana). Augustusta seurasivat Juliusten-Claudiusten suvun keisarit (mm. Tiberius ja Nero) ja näitä Flaviukset (mm. Vespasianus). Vuosia 96–180 pidetään keisarikunnan suurimman kukoistuksen kautena. Tällöin hallitsivat Nerva, Trajanus, Hadrianus, Antoninus Pius ja Marcus Aurelius. Claudiuksen aikana Rooma valloitti Britannian. Viimeiset merkittävät valloitukset tehtiin Trajanuksen aikana. Vuonna 106 jaa. valloitettiin Daakia, joka kuitenkin menetettiin 270 jaa. Idässä Mesopotamian valloitus jäi hyvin lyhytaikaiseksi (114 jaa - 117 jaa).

Rooman valtakunta heikkeni sisäisten kiistojen vuoksi. Useat aatteet ja uskonnot aiheuttivat henkistä hajanaisuutta. Valtakunnan hajoamisen merkit olivat näkyvissä jo 300-luvulla. Vuonna 395 jaa. valtakunta jakautui kahtia, Länsi- ja Itä-Rooman valtakunniksi, joista Länsi-Rooma kukistui jo vuonna 476, jolloin sen viimeinen keisari Romulus Augustus syrjäytettiin. Rooman valtakunnan yhdistämisyritykset Itä-Rooman johdolla päättyivät arabien valtakunnan nousuun 600-luvulla. Silti Itä-Rooma, jota lännessä alettiin kutsua Bysantiksi oli olemassa, joskin alueeltaan huomattavasti pienentyneenä, Konstantinopolin turkkilaisvaltaukseen  saakka 1453. Trebizondin keisarikunta säilyi vuoteen 1461 saakka ja Theodoron ruhtinaskunta vuoteen 1475. Rooman valtakunta heikkeni useiden sisäisten kiistojen vuoksi. Varsinaisista syistä on väitelty runsaasti. Valtakunnan hajoamisen oireet olivat kuitenkin näkyvissä jo 300-luvulla. Yhteinen hallintokoneisto epäonnistui yhdistämään erilaiset kansat ja heimot. Useat aatteet ja uskonnot aiheuttivat henkistä hajanaisuutta. Armeijan puuttuminen hallinnollisiin asioihin heikensi hallintovaltaa. Toisaalta syyksi on epäilty myöhäisantiikin henkistä köyhyyttä, syntyvyyden vähenemistä, kansainvaelluksia, talouden rappiota kuin valtiorakenteiden heikkenemistäkin.

Roomalaiset aloittivat lasin teollisen valmistaminen jo yli 2000 vuotta sitten. Antiikin roomalainen lasi voidaan luokitella alkalikalkki- eli soodalasiksi. Lasin pääraaka-aine oli kvartsihiekka. Sulatusaineena toimi sooda, jonka sulamislämpötila on noin 850 astetta. Potaskaa saatiin tuhkasta. Kalkki eli kalsiumkarbonaatti toimi stabilaattorina. Lasimassaa värjättiin eri malmeilla. Kuparia käytettiin turkoosin, vaaleansinisen, vihreän ja punaisen lasin saamiseksi. Keltaista, purppuraa ja valkoista saatiin mangaanista ja antimonista. Rauta antoi lasille vihertävänsinisen, ruskean tai mustan värisävyn. Kirkkailla ja hehkuvilla väreillä pyrittiin jäljittelemään arvokkaita koru- ja jalokiviä, kuten ametistia, lapis lazulia ja turkoosia. Alkujaan roomalainen lasi oli paksua, jykevärakenteista ja voimakkaasti värjättyä. Astiat, kuten maljat, kupit ja kannut valmistettiin valamalla. Sen jälkeen ne hiottiin moneen kertaan ja lopuksi kiillotettiin. Tekniikka oli vaativaa ja hidasta. Lasiastiat olivat hyvin arvokkaita ja vain harvoilla oli niihin varaa.

Arkeologisilta kaivauksilta löytyneitä, maaperän muokkaamia ja hiomia lasinsirpaleita. Lasiastioiden ja rannerenkaiden kappaleista valmistetut helmet ovat toista tuhatta vuotta vanhoja. Pitkänmallisten helmien värit vaihtelevat mustasta aina kirkkaan turkoosiin. Hopeisena kimaltava patina. Muinaisiin fragmentteihin on porattu myöhemmin reiät. Nyöri on myös modernia tekoa. Hyvässä kunnossa. Iämukaista kevyttä kulumaa, lohkeamia, likaa ja maa-ainesta. 30 uniikkia helmeä (kooltaan 0,6cm ja 2,1cm väliltä).

Lainaukset, lähteet ja viitteet:

Vermeule, Emily D. Townsend , MacMullen, Ramsay , Grummond, Nancy Thomson de , Hornblower, Simon , Petit, Paul , Salmon, Edward Togo , Badian, E. , Forsythe, Gary Edward , Ferguson, John and Saller, Richard P.. "ancient Rome". Encyclopedia Britannica, 15 Sep. 2021, (https://www.britannica.com/place/ancient-Rome.)

Ancient Rome: From city to empire in 600 years, Live Science, Owen Jarus published March 16, 2022. (https://www.livescience.com/ancient-rome)

Roman Empire (27 BC – 476 AD), Civitatis Rome. (https://www.rome.net/roman-empire)

Ancient Rome, History.com, History.com editors. (https://www.history.com/topics/ancient-rome/ancient-rome)

Roman Empire, World History Encyclopedia,  Joshua J. Mark, Published on 22 March 2018. (https://www.worldhistory.org/Roman_Empire/)

Rooman valtakunnan historia lyhyesti, Kookas.fi. (https://www.kookas.fi/tiede/arkeologia/rooman-valtakunnan-historia-lyhyesti)

Rooman valtakunta, Historia.net. (https://historianet.fi/sivilisaatiot/rooman-valtakunta)

Rooma ja antiikin maailma lyhyesti, Rautaportti.fi. (https://rautaportti.fi/rooma-ja-antiikin-maailma-lyhyesti)