Shamanistinen naamio "Raï"

myyty

Raï-kansa, Nepalin vuoristoalue, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Nepal eli Nepalin demokraattinen liittotasavalta on sisämaavaltio Aasiassa. Se sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta, muun muassa Mount Everest. Nepal voidaan jakaa geografialtaan neljään erilaiseen osaan, jotka kulkevat itä-länsisuunnassa koko maan halki. Eteläisimpinä on pitkälle Intian puolelle ulottuva verrattain hedelmällinen alamaa-alue Tarai. Siitä pohjoiseen Nepal nousee metsäisiä Churia-kukkuloita pitkin ylös Mahābhārat-vuoristoon ja Himalajaan. Tästä sisä-Tarain alueesta pohjoiseen maasto muuttuu varsinaiseksi ja lähes kulkukelvottomaksi Mahābhārat-vuoristoksi, josta pohjoiseen varsinainen Suur-Himalajan vuoristo nousee lähes yhdeksän kilometrin korkeuteen. Ilmasto vaihtelee alamaiden subtrooppisesta monsuunisateiden ilmastosta kuivan ikiroudan ilmastoon Himalajan ylärinteillä. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso. Nepal on  monikansallinen, monikulttuurillinen ja -kielinen maa jossa elää yli 125 etnistä ryhmää ja jossa puhutaan äidinkielenä 123 eri kieltä. Nepal on myös yksi maailman köyhimpiä valtioita.

Nepaliin on aikojen saatossa muuttanut runsaasti ihmisiä Himalajan molemmilta puolilta, Tiibetistä ja Intiasta, minkä johdosta alueesta on muodostunut omaleimainen aasialaisten ja indoarjalaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Kolmannen etnisen ryhmittymän muodostavat Nepalin alkuperäisväestö, joka taas voidaan jakaa lukuisiin pienempiin kansanryhmiin ja etnisiin vähemmistöihin. Sekä Kathmandun vehreissä laaksoissa että pohjoisen karuilla vuoristoalueilla elää monia kansanryhmiä omine kulttuureineen ja kielineen. Vuoristoseutujen ja laaksojen kansat ovat perinteisesti eläneet sopusoinnussa keskenään. Uskonto (pääasiassa hindulaisuus) säätelee nepalilaisten elämää monin tavoin ja on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisesti. Alkuperäiskansojen parissa harjoitetaan vielä traditionaalisia luonnonuskontoja, joihin kuuluu olennaisena osana shamanismi, esi-isien-henkien ja luonnonvoimien palvonta. Näin ollen luonnonuskonnot, hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat usein sekoittuneet keskenään. Monien sorrettujen, pienilukuisten alkuperäiskansojen, joita ovat muun muassa Gurungit, Magarit, Raït, Tamangit, Tharut ja Limbusit, keskuudessa tunnetaan myös vahva naamioperinne.

Raït ovat osa Kirati-kansoja ja elävät vuoristoisilla alueilla Itä-Nepalissa, Sikkimin ja Länsi-Bengalin osavaltioissa Intiassa kuin Bhutanin sisämaavaltiossakin. Raït ovat ryhmittyneet lukuisiin pienempiin alaryhmiin ja klaaneihin. Elinkeinonaan Raït harjoittavat maanviljelyä ja karjanhoitoa. Yleisimpiä viljelykasveja ovat riisi, vehnä, sinappi, hirssi ja maissi. Raït viljelevät riisiä penkereillä jotka levittäytyvät porrastetusti vuorten reunamille. Kyläyhteisöt on usein rakennettu kuivatetuille riisipelloille. Jokaisessa asumuksessa on erillinen pieni huone jossa sijaitsee "kolmesta pyhästä kivestä" (teen chula dhunga tai chula dhunga) valmistettu rakennelma/alttari, samkhalung (tai suptulung), jonka äärellä perheen tärkeät seremoniat ja pyhät riitit suoritetaan. Muiden kuin perheenjäsenten ei ole lupa astua tähän pyhään tilaan jossa esi-isien henkien uskotaan majailevan. Kolme kiveä symboloivat esi-isää (papalung), esi-äitiä (mamalung) ja itse yhteisöä (ramilung). Vastaavia, kolmesta kivestä koottuja rakennelmia käytetään myös tulisijoina ruoan valmistamisessa.

Raït harjoittavat perinteistä luonnonuskontoa jossa esimerkiksi vuorilla, joilla, kivillä, puroilla sekä luonnonvoimilla, kuten ukkosella ja salamoilla katsotaan olevan sielu. Paikallisia, miespuolisia shamaaneja/pappeja kutsutaan nimellä magpa, kun taas naispuolisia kutsutaan nimellä mangma. Shamaanien katsotaan olevan tärkeässä roolissa yhteyshenkilöinä tai kanavoijina ihmisten ja henkiolentojen välillä. Naamiot auttavat shamaania muuntumaan tietyksi hengeksi joka ympäröi elävien maailmaa ja käyttämään tätä sairaiden parantamisessa, pahojen henkien poiskarkoituksessa tai kyläläisten ohjaamisessa näiden yksityiselämässä tapahtuvien merkityksellisten muutosten (syntymä, aikuisuus, sosiaalisen aseman muutos, kuolema jne.) läpi, jotka saattavat vaikuttaa henkimaailmaan. Naamioiden karkeiden, liioteltujen ja epäsuhtaisten piirteiden on tarkoitus yllättää, häiritä ja järkyttää. Shamaanin saama visio on usein "tallennettu" naamion muotoiluun. Näitä naamioita ei aina kanneta kasvoilla, vaan niistä useimmat on ollut tapana ripustaa kotien ovien ja ikkunoiden sisä- tai ulkopuolelle, tai mahdollisesti asumusten katonrajaan torjumaan pahoja henkiä ja negatiivista energiaa.

Näyttävä, ilmeikäs naamio on valmistettu kookkaasta lakkakäävästä (Ganoderma Lucidum). Erikoisen, luonnon muovaaman naamion koverretut silmäaukot, pelkistetty  suu ja erillinen, hartsilla tai savimassalla kiinnitetty kulmikas nenä luovat ainutlaatuisen tunnelman. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa, kolhuja ja painaumia. Käytön jälkiä. Rasvan, ilmeisesti jakkihärän maidosta valmistetun voin jäämiä. Naamion tumma patina on peräisin majasta, jossa sitä on säilytetty katon rajaan ripustettuna. Savun jättämiä jälkiä, likaa, nokea ja pölyä. Kooltaan noin 29,0cm x 28,0cm x 12,0cm.

Lainaukset, lähteet ja viitteet:

Nepal, Globalis (https://www.globalis.fi/Maat/nepal)

Raï Mushroom Mask, Second Face - Museum of Cultural Masks. (https://www.maskmuseum.org/mask/rai-fomes-1/)

The Rai Tribe, NE Tribe, The travel community. (https://www.ne.cab/tribe/the-rai-tribe/)