Puuveistos "Nkisi Nkondi"

295 €

Bakongo-kansa, Kongon demokraattinen tasavalta, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Bakongot (kutsutaan myös nimillä Kongot, Mkongot tai Mukongot) ovat Keski-Afrikan suurin kansa (väestön koko on noin 11 miljoonaa henkeä) ja jonka asuttamat laajat alueet rajautuvat pohjoisessa Gabonin eteläosiin, noin Mayumbaan saakka, etelässä Angolan pääkaupunkiin Luandaan ja idässä taas Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupunkiin Kinshasaan. Bakongojen asuttaman alueen koko käsittää yli 250 000 neliökilometriä. Bakongot jakautuvat useaan eri heimoon, jotka kunniottavat omia esi-isiään, vaalivat omia tapojaan ja puhuvat omaa kieltään tai murrettaan.

Bakongot muuttivat koillisesta nykyisille asuinsijoilleen 1200-luvulla. He perustivat useita kuningaskuntia 1300-luvulla, joista Kongon kuningaskunta oli kaikista mahtavin ja pitkäikäisin. Kongo-joen alajuoksun alueella toimi pieniä kaupunkivaltioita, joista kaksi, Mpemba ja Mbata, yhdistyivät 1300-luvun lopulla. Liiton vallanperijä Nimi Ya Lukeni perusti Kongon kuningaskunnan, kun hän valloitti Mbanza Kongon ja siirsi pääkaupungin sinne noin vuonna 1400. Portugalilainen tutkimusmatkailija Diogo Cão purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Kongoon 1482-83. Portugalilaiset kävivät kauppaa norsunluusta, kuparista ja orjista. Aluksi Bakongot olivat heidän liittolaisiaan, mutta myöhemmin portugalilaiset alkoivat vangita näitä orjiksi. Portugalilaiset kukistivat Kongon kuningaskunnan 1500-luvun jälkipuoliskolla, eikä se enää koskaan palannut kukoistukseensa. Orjia kuljetettiin kuitenkin Kongosta valtavia määriä 1600-luvulta aina 1800-luvulle saakka. Pelkästään 1600-luvulla brittiläiset, hollantilaiset ja ranskalaiset orjalaivat kuljettivat arviolta yli 13 miljoonaa orjaa uuteen maailmaan. 1800-luvun lopulla uusia siirtomaavaltoja tunkeutui Bakongo-kansan alueelle. Portugalin haltuun jäi Angola ja Cabinda, Ranska otti Kongo-joen pohjoispuolen ja Belgia Keski-Kongon alueen. Siirtomaavallan kausi oli taloudellisen hyväksikäytön aikaa, jolloin Bakongoja pakotettiin mm. pakkotyöhön. Siirtomaavalta sortui vasta 1900-luvun loppupuolella.

Bakongo-kansat harjoittavat elinkeinonaan pääasiassa maanviljelyä, viljellen muun muassa maapähkinöitä, bataattia, banaaneja, maissia ja taaroa. Vientiin kasvatetaan banaaneja, kahvia, palmuöljyä ja kaakaota. Osa Bakongo-kansoista harjoittavat metsästystä ja rannikolla asuvat kalastamista.

Bakongojen uskonto on monimutkainen sekoitus perinteistä uskontoa ja kristinuskoa. Bakongojen perinteisessä uskonnossa maailmankaikkeuden luoja (nzambe tai nzambi) asuu esi-isien henkimaailman yläpuolella. Tämän lisäksi on useita erilaisia jumaluuksia ja henkiolentoja (jinzambi), joilla kaikilla on oma vaikutusvaltansa ja rajoitteensa. Bakongojen uskonto keskittyy vahvasti esi-isähenkiin ja erilaisiin henkikultteihin, joilla on myös suuri rooli niin sosiaalisessa kuin poliittisessakin järjestäytymisessä. Bakongo-kansan luomaa taidetta katsotaan ohjattavan hyvin vahvasti henkimaailmasta käsin. Tärkeintä voimaa kutsutaan nimellä nkisi (monikossa minkisi, zinkisi). Bakongojen muinainen legenda kertoo suuresta jumalasta, Ne Kongosta, joka laskeutui taivaasta ruukun sisällä ja toi mukanaan ensimmäisen nkisin. Minkisit kuvataankin usein astioina tai säiliöinä jotka on täytetty pyhällä materiaalilla (henget ja maagiset raaka-aineet). Yksinkertaisimillaan minkisit voivat olla maagisilla yrteillä täytettyjä tavallinen saviastioita, tai vaihtoehtoisesti taitavasti rakennettu puuveistoksia.

Sana "nkisi” voidaan löyhästi kääntää kaiken kattavaksi hengeksi tai voimaksi, kun taas "nkondi” tarkoittaa metsästäjää. Minkiseissä vallitsevat henget tulevat kuolleiden maasta (nsi a bafwa), missä kuolleet ovat järjestäytyneet neljään eri luokkaan; Esi-isiin (bakulu), paikallisiin henkiin (bisimbi, bankita), aaveisiin (minkuyu) sekä muihin läsnäoleviin henkiolentoihin. Kaikki minkisit luokitellaan niiden kosmologisen toiminta-alueen mukaan joko "yläpuolella" (ku zulu), tai "alapuolella"  (ku nsi) oleviin. Yksinkertaistettuna, yläpuolella olevalla tarkoitetaan "taivaan maita ja vesiä", kun taas alapuolinen merkitsee ihmisten asuttamaa maata ja sen vesiä. Yläpuolella vallitsevat voimat ovat viriilejä ja väkivaltaisia, kun taas alapuoliset ovat feminiinejä ja hyväntahtoisia. Tosin joillakin minskiseillä on useita eri tehtäviä ja ne toivat sekä ylä- että alapuolella. Nkisin tärkein tehtävä onkin toimia tukikohtana tai kotina hengelle joka pystyy irroittautumaan kyseisen veistoksen sisältä ja lähteä metsästämään ihmisiä ja vahingoittamaan väärintekijöitä. Kyläyhteisöissä nkondeilla on tärkeä rooli suojella sen jäseniä noituudelta ja pahoilta voimilta.

Nkisi nkondi kaiverretaan useimmiten ihmisen tai koiran (nkisi nkondi kozo) muotoon. Hahmot veistetään aina jumalallisen auktoriteetin katseen alla, konsultoiden Ngangaa tai muuta henkistä asiantuntijaa joka sitten aktivoi nkondit laulujen, loitsujen ja rukousten avulla suorittamaan tärkeää tehtävää. Puisen hahmon sisälle ja ympärille ngangat keräävät maagisia aine-osia, lääkkeitä ja rohtoja (bilongo). Ne sijoitetaan usein veistoksen rintaan tai vatsaan kaiverrettuun onkaloon jonka päällä on hartsilla kiinnitetty peili tai lasipala. Ilman bilongoa puuveistos tai esine on vain tyhjä kuori, eikä sitä tällöin pidetä toimintakykyisenä nkisinä. Toisinaan bilongo sijoitetaan myös pieniin kangasnyytteihin jotka kiinnitetään suoraan veistoksen päähän tai kaulan alueelle. Lisäksi nkisi nkondin "tilannut" henkilö voi vahvistaa nkisin toimintaa lisäämällä omasta kehostaan peräisin olevia raaka-aineita (hiuksia, kynnenpaloja jne.) tai vaatteiden suikaleita pienissä paketeissa (mfunya) nkisin yhteyteen. Nämä kootut paketit voidaan vaihtoehtoisesti korvata myös väärintekijästä peräisin olevilla aineosilla. Mfunyan toinen nimi "mbva" tarkoittaa koiraa. Minkiseissä on myös usein kirkkaana hohtavia peilin palasia. Peilin tai lasinpalan heijastava pinta sallii nkisin katsoa suoraan henkimaailmaan ja tarkkailla tätä kautta valittua kohdetta.

Nkisi nkondit on usein, ei tosin aina, isketty täyteen nauloja tai/ja teräviä metallinpaloja. Mikäli niitä käytetään, ne lyödään puuveistokseen jokaisen avunpyynnön yhteydessä. Aluksi ngangat räjäyttävät ruutia veistoksen edessä jotta nkisi saadaan hereille ärsyyntyneeksi. Pian tämän jälkeen veistokseen lyödään kiinni nauloja tai teräviä metallinpaloja joiden tarkoituksena on saada henki raivon valtaan ja kostotuulelle. Naulat ja metallinpalat symboloivat sitä kipua ja vaivaa jota nkisi nkondi tulee aiheuttamaan valitulle kohteelle. Tätä nkisi nkondin "herättämisrituaalia" kutsutaan nimellä koma loko joka karkeasti suomennettuna tarkoittaa ”kirouksen naulaamista”, tai nkomono "naulaus". Aina naulaamista ei tarvita, eikä monissa nkisi nkondeissa nauloja edes esiinny. Yleinen ja hyväksihavaittu keino saattaa nkondi raivon valtaan on nimitellä ja haukkua tätä. Yleisinä haukkumasanoina on Bakongo-kansan parissa esimerkiksi käytetty nkisin nimittämistä oman anoppinsa sukuelimiksi.

Kiehtova pienempi Nkisi Nkondi. Veistokseen on isketty useita kymmeniä pitkiä, ruostuneita nauloja. Naulojen välissä kulkee kasvikuidusta punottua paksua nyöriä, tekstilin- ja korinkappaleita. Pinnassa paksu kerros hautausmaan maagista savea (mpemba) ja valkoista kaoliinisavea. Maagiset aine-osat (bilongo) on peitetty vatsan päälle savella ja hartsilla. Päähän lyöty yksi erillinen naula ja sen sisällä toinen bilongo. Hahmon toinen käsi kohotettu pään tasolle. Kasvot ovat realistiset ja taidokkaasti veistetyt. Hahmo seisoo tukevasti neliskulmaisen tason päällä. Hyvässä kunnossa. Murtumia ja loahkeamia. Rituaalisen käytön jälkiä, likaa, maa-ainesta ja pölyä. Kooltaan veistos on noin 32,5cm x 16,0cm x 15,0cm. Paino n. 736g.

Viittaukset, lainaukset & lähteet:

Nkisi Figures of the Lower Congo, Zdenka Volavkova, African Arts, Vol.5, No.2, pp.52-59+84, Published by UCLA, Winter 1972.

Astonishment and power, David C. Driskell, Michael D. Harris, Wyatt Macgaffey & Sylvia H. Williams, National Museum of African Art, Smithsonian Institution Press, 1993.

The Personhood of Ritual Objects: Kongo "Minkisi", Wyatt Macgaffey, Etnofoor, Jaarg.3, Nr.1, Fetishism, pp. 45-61, 1990.

Franchising minkisi in Loango: Questions of form and function, Wyatt Macgaffey, Anthropology and Aesthetics, Published by The University of Chicago Press on behalf of the Peabody Museum of Archaeology and Ethnology, No. 65/66, pp.148-157, 2014/2015.

Power Figure (Nkisi Nkondi), Kongo peoples, Dr. Shawnya L. Harris & Dr. Peri Klemm, Smarthistory, The Center For Public Art History.