Buddha "Mandalay"

Mandalay, Pohjois-Burma, 1800-luvun loppupuoli, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Burman kuningas Mindon Min perusti Mandalayn vuonna 1857 maan pääkaupungiksi, jona se palveli vuosina 1860-1885, aina kolmanteen Burman sotaan asti, jolloin britit valloittivat Burman siirtomaakseen ja siirsivät pääkaupungin rannikon tuntumaan, Yangôniin. Kaupunki rakennettiin asumattomalle alueelle, 236-metrisen Mandalay-kukkulan juureen Buddhan tekemän ennustuksen perusteella, jonka mukaan kyseisellä paikalla tulisi olemaan buddhalaisuuden metropoli uskonnon 2400-vuotisen historian kunniaksi.

Perinteisen burmalaisen lakan (tunnetaan nimellä thit-si, theetsee tai ringas) tärkeimpiä aineosia on sumakkikasveihin kuuluvan puun, Gluta usitatan (aiemmin Melanorrhoea usitata) erittämä maitiaisneste. Puusta valutettu neste tai mahla on aluksi väriltään oljenkeltaista, mutta muuttuu hapen vaikutuksesta pian mustaksi. Esineen pinnalle siveltynä thit-si muodostaa kiiltävän ja kovan kerroksen, joka kestää kohtalaisesti kosteutta ja lämpötilojen kevyttä vaihtelua. Jokaisen levitetyn lakkakerroksen on kuivuttava kokonaan, jonka jälkeen esineen pinnalta hiotaan mahdolliset epätasaisuudet pois ennen seuraavaa lakkakerrosta. Työn edetessä lakka värjätään usein punaiseksi mineraalipigmenteillä, kuten sinooperilla, orpimentilla tai rautaoksideilla. Prosessi etenee hitaasti eikä työvaiheita voi nopeuttaa.

Puusta käsin veistetty, lakattu ja lopuksi lehtikullattu Buddha on peräisin Mandalaysta, Burmasta (ent. Myanmar) 1800-luvun loppupuolelta. Buddha istuu klassisessa vajrasanassa, oikea käsi  bhumisparsa mudrassa (”kutsua maata todistajaksi”) joka symboloi Buddhan valaistumista Bodhi-puun juurella, hetkellä jolloin hän kutsui maan jumalatarta, Sthavaraa, todistamaan valaistumisensa puolesta. Vasen käsi lepää hienostuneesti sylissä, dhyana mudrassa kämmenpuoli ylöspäin. Buddhan ovaalit kasvot ovat kymmenien lakkakerrosten ja thayon peittämät. Kittimäinen lakkaseos (thayo) on sekoitus maitiaisnestettä sekä hienoa sahajauhoa tai tuhkaa.

Buddhan mantelimuotoiset, alasluodut silmät heijastavat sisäänpäin kääntynyttä henkistyneisyyttä. Huulet ovat kapeat ja suupielet kaartuvat hienoiseen hymyyn. Buddhan pitkät, venytetyt korvalehdet symboloivat henkistä valaistumista. Ne viestivät siitä, että luopuessaan maallisesta rikkaudesta, Siddhartha otti pois raskaat korvakorunsa. Buddhan hiukset on koottu tasaiseksi nutturaksi pään päälle (ushnisha), ja joka viittaa syvään viisauteen. Buddhalla on yllään ihonmyötäinen uttarāsanga sekä kauniisti laskeutuva sanghāti. Se on laskostettu huolellisesti vasemmalle olkapäälle, jättäen oikean olkapään paljaaksi. Buddha istuu pelkistetyllä, korkealla valtaistuimellaan. Buddha on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Vahvaa iänmukaista kulumaa ja puutuholaisten jättämiä jälkiä. Kasvot muotoiltu myöhemmin uudelleen. Murtumia ja lohkeamia. Lehtikultaus ja lakkaus on paikoitellen kulunut pois. Upea kerrostunut patina. Likaa, pölyä ja nokea. Kooltaan noin 30,5cm x 11,5cm x 10,5cm. Paino n. 768g.

Lainaukset, viitteet ja lähteet:

Visions from the Golden Land: Burma and the Art of Lacquer, Ralph Isaacs & T. Richard Blurton & British Museum, Art Media Resources Ltd, March 1, 2000.

Lacquerware Journeys: The Untold Story of Burmese Lacquer, Than Htun, River Books Press Dist A C, March 16, 2013.

Burmese Lacquerware, Sylvia Fraser-Lu, Orchid Press Publishing Limited, 1 Sept. 2001.

Burma and the Art of Lacquer, Ralph Isaacs & T. Richard Blurton, River Books, January 1, 2000.