Seremoniallinen saviastia "Lobi"

450 €

Lobi-kansa, Burkina Faso, Länsi-Afrikka, 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Lobit ovat Burkina Fasossa, Norsunluurannikolla sekä Ghanassa asuva kansa. Burkina Fasoon Lobit muuttivat nykyisestä Ghanasta noin 1770-luvulla. Seuraavan sadan vuoden aikana osa kansasta muutti parempien viljelysmaiden toivossa aina Norsunluurannikolle saakka.  Lobit harjoittavat elinkeinonaan pääasiassa maanviljelyä. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat pähkinät, hirssi, durra, puuvilla ja maissi. Lobit harjoittavat lisäksi karjanhoitoa sekä metsästystä.

Kansan nimi ”Lobi” tulee Lobirin kielen sanoista ”lou” (metsä) ja ”bi” (lapsi), joten lobi tarkoittaa kirjaimellisesti ”metsän lapsia” Lobi-kansan perinteinen uskonto pohjaa vahvasti animistiseen maailmankuvaan. Lobit uskovat että universumin on luonut korkeampi jumalhahmo (tangba tai thangba yu), jonka alapuolella hallitsee joukko erinäisiä jumalia (yksikössä thil, monikossa thila). Tämän alla taas ovat muut tärkeät luonnonhenget, kuten pensaikko-henget (kontuossi tai kontuorsi) ja vasta tämän jälkeen tulevat ihmiset. Kyläläisten parissa thilaa rukoillaan ylläpitämään vaurautta ja parantamaan eri sairauksia, mutta tärkeimpänä, auttamaan suojautumaan noituudelta ja kirouksilta. Kylän ennustaja (thildaar) tulkitsee kyläläisille jumalien ja henkien aikeista. Kanssakäyminen tapahtuu alttareiden äärellä, joita voi olla kotona (thilduu), kylän keskellä (dithil) tai muualla luonnossa jossa thilan katsotaan olevan läsnä. Vaikka thila keskittyykin tiettyihin sille osoitettuihin paikkoihin, on hyvin selvää että thila voi oleilla myös muualla, onhan se vapaa liikkumaan kaikkialle.

Lobi-kansan taide on arvoituksellista ja täynnä piilotettuja merkityksiä. Lobit tunnetaan erityisesti noituudelta suojelevista puufiguureistaan. Keramiikka joka pitää sisällään niin käyttö-, kuin seremoniallisiakin astioita,  on erittäin myös hyvin arvostettua. Savenvalajat ovat kaikki naisia. Lisäksi nämä naiset ovat useimmiten seppien vaimoja. Afrikan kansojen perinteinen keramiikka valmistetaan käsin, ilman vääntöpyörää eli dreijaa. Astioiden pohja muotoillaan yhdestä savenkappaleesta. Reunat kootaan makkaratekniikalla, jossa savesta kieritettyjä makkaroita pinotaan spiraalinomaisesti päällekkäin. Pinta tasoitetaan lastan avulla. Kiilto saadaan aikaan hieromalla pintaa sileiden kivien avulla. Mahdolliset koristeet muotoillaan erikseen ja kiinnitetään astian pintaan. Valmiiden astioiden annetaan kuivua auringon paahteessa. Astiat poltetaan avotulella ja polttoaineena käytetään oksia ja risuja.

Arkikäytössä saviastioita käytetään veden ja oluen tarjoiluun tai ruoan säilytykseen. Astioita valmistetaan myös pyhiä seremonioita varten tai niistä tulee osa kylän alttarille (dithil) asetettujen esineiden joukkoa. Käärme-aihe toistuu useissa Lobi-kansan esineissä, näin on myös keramiikan kohdalla. Käärme symboloi maskuliinisuutta, viisautta ja oikeamielisyyttä. Se nähdään myös linkkinä elävien ja kuolleiden välillä. Seremoniallisista astioita parhaimmat tavataan sijoittaa perhealttarille, joka sijaitsee pienessä, ikkunattomassa huoneessa. Astioiden lisäksi alttareilla säilytetään puusta ja/tai savesta valmistettuja figuriineja sekä muita tärkeitä rituaaliesineitä joiden avulla saadaan luotua yhteys henkimaailmaan.

Näyttävä ja hyvin koristeellinen terrakotta-astia on valmistettu rituaalista käyttöä varten. Kookkaassa astiassa on säilytetty maagisia aineosia ja rohtoja joita on käytetty sairauksilta, onnettomuuksilta ja noituudelta suojautumiseen. Lobit uskovat että tämänkaltaisten astioiden valmistaminen on niin vaarallista että nainen saattaa tulla siitä hedelmättömäksi. Tämän vuoksi rituaalisia astioita saa valmistaa vain menopaussin ohittaneet naiset. Matalassa lämpötilassa poltettu, terrakotan värisestä savesta valmistettu kookas seremonia-astia. Iänmukaista vahvaa kulumaa. Murtumia ja lohkeamia. Likaa, maa-ainesta ja pölyä. Juomauhrien jälkiä. Jäänteitä sinisestä ja valkoisesta pigmentistä. Kooltaan noin 21,5cm x 26,0cm x 26,0cm.