Shamanistinen veistos "Chyaruru"

350 €

Gurung-kansa, Nepal, 1800-luvun loppu tai 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Nepal eli Nepalin demokraattinen liittotasavalta on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Maa on vuoristoista ja kukkulaista. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso. Nepal on monikansallinen, monikultturillinen ja -kielinen maa jossa elää yli 125 etnistä ryhmää ja puhutaan äidinkielenä noin 123 eri kieltä. Nepalin kolme suurinta etnistä ryhmää ovat indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka taas koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä. Sekä Kathmandun vehreän karuissa laaksoissa että pohjoisen jylhissä vuoristoissa elää useita pieniä etnisiä ryhmiä omine kulttuureineen ja kielineen. Vuoriston asukkaat ja keskuksessa elävät ovat perinteisesti eläneet sopusoinnussa keskenään. Pienten alkuperäiskansojen parissa harjoitetaan vielä traditionaalista luonnonuskontoa, johon kuuluu vahvasti mm. shamanismi, yhdistettynä luontevasti hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen. Monien sorrettujen, pienilukuisten alkuperäiskansojen, joita ovat muun muassa Gurungit, Magarit, Tamangit ym. (samoin kuin Rai-kansa Etelä-Nepalissa), keskuudessa tunnetaan myös vahva naamio-perinne.

Gurungit ovat yksi kumpuvyöhykkeen alkuperäiskansoista, jotka asuttavat alueita Himalajan vuoriston rinteillä, pääasiassa Annapūrnan vuoristoalueiden eteläosassa. Kansan lukumääräksi arvioidaan noin 200,000 henkeä. Omalla kielellään Gurungit kutsuvat itseään nimellä "Tamu" (sana "ta" tarkoittaa ukkosta kun taas "mu" symboloi taivasta). Gurungit saavat niukan elantonsa maataloudesta ja karjankasvatuksesta. Gurugien uskonto on sekoitus shamanismia, buddhalaisuutta (Bön & Nyingma Ngagba), hindulaisuutta ja perinteistä animistista luonnonuskontoa. Kansan monitasoinen ja värikäs uskonto pitää sisällään useita eri jumaluuksia, kylähenkiä, metsien yliluonnollisia olentoja jne. Paikalliset shamaanit (kutsutaan nimellä pachyu ja kyabri), sekä lam (buddhalainen lama) ovat päävastuussa Gurungien uskonnon harjoittamisesta. Heidän vastuullaan ovat muun muassa eläinten uhraaminen jumalille, monitasoiset hautajais-seremoniat, manausrituaalien ja muiden animististen seremonioiden järjestäminen, pahojen henkien kuten noitien karkoittaminen ym. Lisäksi shamaanit osallistuvat yhdessä buddhalaisten lamojen kanssa Gurung-kansan tärkeisiin eri vuodenkierron juhlallisuuksiin.

Gurungien tärkeimmät seremoniat liittyvät poikkeuksetta vainajien hautaamiseen. Näissä kuolemaan liittyvissä, moniosaisissa pyhissä rituaaleissa ja seremonioissa kiteytyvät olennaisella tavalla koko Gurungien värikäs uskomusjärjestelmä. Lama ja shamaanit (pachyu ja kyabri) toimivat hautajaisrituaalien aikana poikkeuksellisesti yhdessä. Gurungien hautajaiset voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen käsittää konkreettisen ruumiin hautaamisen (mhi sibari), kun taas jälkimmäinen osa keskittyy muistoseremoniaan (pai), jonka keskiössä on tuonpuoleiseen siirtyvä sielu. Hautaamistyypejä tunnetaan neljä: maahan hautaaminen, veteen hautaaminen (vainaja asetetaan joen uomaan virran vietäväksi), taivashautaus ( nk. tiibetiläinen ilmahautaus, vainaja jätetään korkealle paikalle petolintujen ruoaksi) sekä polttohautaus. Gurungit suosivat yleensä poltto- ja maahan hautausta. Ennen varsinaista hautausriittiä vainajan kynnet ja hiukset leikataan ja säilötään bambunkappaleen sisälle, joka taas piilotetaan maahan. Tätä astiaa kutsutaan rhiksi, ja sitä tarvitaan hautajaisrituaalin toisessa osassa (nimeltään Pae).

Rhiteba-rituaali on keskeinen osa Pae-seremoniaa. Rhiteban nimi syntyy sanoista Rhi, joka käsittää vainajan jäänteet (hiukset ja kynnet) ja tebari "rhin tuominen tanssin aikana". Rhiteba koostuu seremoniallisesta tanssista jossa  vastakkain ovat edesmenneen vävyt sekä shamaanit. Tanssi representoi sielun vankeutta helvetissä ja tämän kamppailua siellä hallitsevia demoneja vastaan. Vanhan Tamu-myytin mukaan vainaja joutuu välittömästi kuoleman jälkeen aliseen maailmaan josta se on pelastettava ja ohjattava takaisin oikelle polulle, omien esi-isiensä luokse. On sanottu että ensimmäisen Pae-seremonian järjesti lintu nimeltä chyaruru. Chyarurun juuret ovat syvällä Bönissa jossa se yhdistetään legendaariseen perustajaan Tonpar Shenrab Miwocheen, Khyung Ngonpoon sekä Sipai Gyalmoon. Khyung Ngonpo on myyttinen lintu, josta buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa käytetään nimeä Garuda. Sipai Gyalmo (Maailman kuningatar) on sekä suojeleva että meditatiivinen jumalatar joka myös toisinaan ratsastaa linnulla.

Vaikuttava ja mystisen kaunis shamanistinen veistos kuvaa myyttistä lintua. Veistetty karkeasta, luonnon muovaamasta puunkappaleesta. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa ja rituaalisen käytön jälkiä. Upea kerrostunut patina. Nokea, pölyä, likaa ja maa-ainesta. Kooltaan noin 23,5cm x 20,0cm x 9,0cm. Paino n. 439g.

Lainaukset, viitteet ja lähteet:

The Rhiteba Funeral Rite of the Gurung and the Chyaruru Psychopomp Bird, Andrien Viel & L.S. Akshunna, Lettre du toit du monde, issue 23, December 2017.

Parallel landscapes: ritual and political values of a shamanic soul journey, Völkerkundemuseum Press, note 8, 1999.

Les Gurungs: Une population himalayanne, Bernard Pignède, Mouton, Paris, La Haye, Organisation clanique et hiérachique, 1966.