Seremonianaamio "Idok Ekpo"

myyty

Ibibio-kansa, Akwa Ibom, Etelä-Nigeria, 1800-luvun loppu tai 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Ibibio-kansa elää eteläisessä Nigeriassa, Atlantin rannikolla, maan kaakkoisosassa sijaitsevassa Akwa Ibomin osavaltiossa ja Kamerunin vastaisella rajalla sijaitsevassa Cross Riverin osavaltiossa. Ibibioiden läheisiä naapuri- ja sukulaiskansoja ovat muun muassa Annangit (Anaang),  Igbot, Ekidit, Ibenot, Oronit, Enyongit ja Efikit. Ibibioita pidetään yhtenä Nigerian vanhimmista etnisistä ryhmistä. Kansan elinkeino pohjaa maanviljelyyn, kalastamiseen ja kaupankäyntiin. Viljelykasveista suosituimpia ovat jamssi, taaro ja maniokki. Ylängöillä asuvat ryhmät ovat pääsääntöisesti maanviljelijäkansaa, kun taas alempana, joen varrella asuvat luottavat elinkeinonaan enemmän kalastukseen. Maanviljelyssä pätevät vanhat perinteet. Kuten naapurikansa Igboilla, myös Ibibioilla jamssin katsotaan olevan miesten pääasiallinen viljelykasvi. Naisten vastaava on taaro. Miesten tehtävä on jamssipeltojen raivaus, istuttaminen ja sadonkorjuu. Naiset huolehtivat taas muiden viljelykasvien istuttamisesta ja hoidosta.  Ibibioiden uskonto pohjaa käsitykseen monitasoisesta jumalasta (tunnetaan nimellä Abasi Ibom) joka on luonut kaiken, niin ihmiset, eläimet kuin eri jumaltakin (Ndem), joille hän on antanut erityisen vastuun ihmisten asioiden hoitamisessa. Abasi Ibom tunnetaan myös nimellä Obot. Ibibioiden perinteisessä uskonnossa (Inam) on kaksi eri ulottuvuutta. Ensimmäinen keskittyy Taivaan jumalan (Abasi Enyong tai Ekpenyong) ja Maan jumalan (Abasi Isong) palvontaan, lepyttelyyn ja uhraamiselle. Ylijumala Abasi Ibom on samalla myös Taivaan ja Maan jumala. Hänen katsotaan tekevän kaiken rajattomalla viisaudellaan ja tietämyksellään (ifiok ye oniong). Uskonnon toinen ulottuvuus keskittyy Abasi Ibomin palvontaan alempien jumaluuksien (me Ndem) kautta. Näitä ovat muun muassa hedelmällisyyden jumalatar (Ndem Isiong) joka takaa hyvän viljelysadon, markkinoiden ja kauppaitten suojelelija (Ndem Ndua) jne. Tämän lisäksi jumalien alapuolella on joukko yliluonnollisia henkiolentoja, kuten äitihahmo (Eka Abasi) joka huolehtii lapsista. Esi-isien palvonta on myös merkittävä osa Ibibioiden uskonnollista kulttuuria. Esi-isien hengille uhrataan niille omistetuilla alttareilla jotka useimmiten sijaitsee suvunvanhimman asumuksessa. Tyytymättömät esi-isät saattavat liikkua elävien keskuudessa aiheuttaen harmia kunnes erityinen "kuolleiden maailma" (Obio Ekpo) -seremonia suoritetaan niin että henki pääsee kuolleiden maailmaan. Elämää ohjaa myös käsitys hyvästä (Eti) ja pahasta (Idiok/Idok). Noituus tai magia tunnetaan nimellä ifot, ja sitä tunnetaan sekä valkoista (afia ifot) sekä mustaa. Noitien uskotaan kykenevän muuttavan muotonsa kissoiksi, pöllöiksi, korppikotkiksi tai koiriksi. Tämän vuoksi näitä eläimiä kartetaan edelleen.

Yksittäisiä kyläyhteisöjä johtavat sekä kylänvanhimmat (Ekpo Ndem Isong) että muut korkeassa asemassa olevat henkilöt. Näiden asettamat päätökset vahvistetaan yleensä vielä miesten johtamassa salaseurassa/yhteisössä (Ekpo tai Ekpo Nyoho) joka vaikuttaa vahvasti Ibibioiden elämään niin sosiaalisella, ekonomisella, poliittisella, juridisella kuin henkiselläkin tasolla. Ekpo Nyoho on Ibibioiden salaseuroista ehdottomasti tärkein ja myös yksi vanhimmista. Se on vastuussa niin nuorten miesten initiaatio-rituaaleista, esi-isä-kultin ylläpitämisestä ja esi-isien viestien välittämisestä (Ikan) kuin myös erilaisten seremoniallisten tanssien ja esitysten järjestämisestäkin. Ekpo Nyohon jäsenet ovat toimiessaan aina naamioituja, vaikkakin niiden jäsenet ovat yleisesti kaikkien tiedossa. Puusta veistettyjen naamioiden lisäksi jäsenet pukeutuvat raffiasta valmistettuihin asuihin ja muihin asusteisiin. Vuodenkierron aikana Ekpo Nyoho näkyy kyläyhteisön keskellä erityisen aktiivisena aina kesäkuusta joulukuuhun saakka. Tällöin ulkona liikkuminen, maanviljely, tai vaikkapa veden ja ruoan hankkiminen on kielletty silloin kun Ekpo-naamiota käytetään tai ne esiintyvät julkisesti. Naisten tai initioimattomien poikien ei sallita koskea näihin merkityksellisiin välineisiin joita pidetään esi-isien kuvina.

Sana "Ekpo" tarkoittaa Ibibioiden kielessä aavetta tai henkeä, jolla viitataan esi-isien henkiin. Ekpo on toisin sanoen "esi-isien valvova ja ohjaava henki". Ekpo Nyohon parissa kahdella eri naamiotyypillä on erityisen tärkeät roolit. Näistä valkoinen, "Jumalan Armo" (Mfon Ekpo) on kaikin puolin viehättävä. Naamiossa on symmetrisen kauniit piirteet. Kapea nenä, ohuen aistilliset huulet ja terävä leuka. Nämä naamiot kuvastavat edesmenneitä hahmoja jotka johdattavat hyvään ja arvokkaaseen elämään. Toinen naamiotyyppi on taas "Paha Henki" (Idok Ekpo) joka on vulgaari, ruma ja pelottava. Tämän kasvonpiirteet ovat epämuodostuneet ja hurjassa irveessä. Idok Ekpot on usein maalattu mustiksi tai tummansävyiseksi. Ne kuvastavat niitä henkilöitä, joiden pahat aikeet ja teot ovat muuttaneet nämä vaeltaviksi aaveiksi.

Näyttävä ja iäkäs Idok Ekpo-naamio. Naamiota on käytetty ahkerasti. Valkoiset osat maalaattu kaoliinisavella, mustat noella ja öljyllä. Afrikassa valkoinen väri yhdistetään yleisesti henkimaailmaan tai kuolemaan. Naamion suussa aavistus punaista pigmenttiä. Erinomaisessa kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Kevyttä iäkästä puuta. Minimaalisia kolhuja, murtumia ja lohkeamia. Puutuholaisen jättämiä jälkiä. Upea patina. Kooltaan noin 32,0cm x 20,0cm.