Keraaminen astia "Bayon"

Khmerien valtakunta, Bayon-aikakausi, n. 1100jaa-1300jaa, Kambodža, yksityiskokoelmasta Tanskasta.

Khmerien valtakunta (n. 802-1431) oli hindulais-buddhalainen kuningaskunta Kaakkois-Aasiassa. Valtakunnan ydinaluetta oli nykyinen Kambodža ja laajimillaan se hallitsi suuria alueita nykyisestä Laosista, Thaimaasta, Myanmarista (Burma), Vietnamista. Valtakunnan useimmat pääkaupungit sijaitsivat Agkorissa, joka oli esiteollisen ajan maailman suurin kaupunki; sen pinta-ala oli 3 000 neliökilometriä ja asukasluku 700 000 - 1 900 000. Khmerien valtakuntaa edelsi khmerien ensimmäinen kuningaskunta Chenla, joka oli ollut todennäköisesti jaavalaisen Sailendran vasallivaltio ennen Kuningas Jayavarman II:n hallituskautta (n. 770-834). Jayavarman yhdisti Kambodžan alueen ja perusti khmerien valtakunnan noin vuonna 802. Samalla hän nimesi itsensä kuninkaaksi, tai oikeammin "universaaliksi hallitsijaksi" (chakravartin, joka vastaa keisaria). Khmerien valtakunnan merkittävimmät kulttuurijäänteet ovat hallitsijoiden rakennuttamat lukuisat temppelit. Hallitsijat rakennuttivat omia temppelikokonaisuuksia ja osa hallitsijoista uusia pääkaupunkeja. Tunnetuin Khmerien valtakunnan temppeleistä on majestettinen Angkor Wat.

Khmerien valtakunnassa uskonto ja valtio olivat nivoutuneet tiiviisti yhteen. Kosmisen järjestyksen ylimmällä tasolla olivat jumalat ja heidän edustajanaan jumalkuningas maan päällä. Kuninkaan valtaa symboloi linga, joita varten kukin hallitsija rakensi temppelin pääkaupungin keskelle. Kuninkaan hovi oli kaiken keskus, ja sitä ympäröi laaja temppelialue. Khmerien yhteiskunta oli jakautunut jyrkästi kahteen luokkaan, eliittiin ja tavalliseen kansaan. Eliitin (kshatriya) muodostivat kuninkaalliset, virkamiehet ja varakkaat maanomistajat. Tavalllinen kansa oli joko vapaita ihmisiä tai orjia. Vapaat olivat pieniä maanomistajia, käsityöläisiä, pappeja (brahmin) sekä temppeli- ja hallintovirkailijoita. Suurin osa tavallisesta kansasta oli kuitenkin orjia, joiden omistajina olivat temppelit, varakkaat perheet ja pienet maanomistajat.

Khmer valtakunnan talouden perustana oli riisinviljely, kalastus, kaupankäynnistä saadut tulot, verotus ja pakollinen työpalvelusjärjestelmä. Riisinviljelyssä saatettiin parhaimmillaan saada vuoden aikana jopa neljä satoa. Angkorin alueen talouden perusedellytys oli keinokastelujärjestelmä, joka oli monimutkainen tekoaltaiden (sanskrit. baray) ja kanavien verkosto. Useiden hallitsijoiden merkittävimmät rakennusprojektit liittyivätkin keinokastelujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Järjestelmä kattoi yli tuhannen neliökilometrin kokoisen alueen ja oli käytössä 500 vuotta. Se käytti tehokkaasti hyväksi niin pohja- kuin sadevettä, Tonlé Sap-järveä kuin Phnom Kulenin vuorilta virtaavia jokiakin. Kastelujärjestelmän avulla riisinviljely sai aikaan räjähdysmäisen väestönkasvun, ja Khmerien valtakunta kukoisti.

Suuren valtakunnan kuninkaat lähtivät noin vuodesta 1000 eteenpäin lukuisiin sotiin, jotka laajensivat vakaasti maan rajoja. Khmerit valloittivat 1000-luvun ensimmäisellä puoliskolla osan nykyisestä Laosista ja jatkoi kohti luodetta, missä he valtasivat alueita nykyisessä Thaimaassa. Uudet maa-alueet ja tehokas riisinviljely yhä uusien keinokastelumenetelmien avulla tuottivat suurta vaurautta. Temppelit pursuivat kultaa, hopeaa, timantteja ja jalokiviä. Khmerien valtakunta oli nyt suuruutensa huipulla, ja menestyksen vertauskuvaksi kohosi 1200-luvun lopulla Angkorin suurin temppelirakennelma, Angkor Thom, joka oli kolmen neliökilometrin laajuinen linnoitettu kaupunki. Kaupungin keskuksena oli Bayonin temppeli.

Khmerien valtakunta oli vielä 1200-luvun alussa suurin maailmanvalta ja Angkor sen mahtava metropoli. Suuruutta seurasi kuitenkin romahdus. Jayavarman VII:n hallituskauden jälkeen alkoi khmerien kaksisataa vuotta kestänyt rappio, jonka aikana muun muassa rakennustoiminta loppui kokonaan. Kerran niin loisteliaan valtakunnan hitaaseen, mutta lopulliseen rappeutumiseen vaikuttivat useat eri tekijät. Syiksi on esitetty muun muassa valtarakenteiden epätasapainoa, sotaisuuksia, kuivuutta, kulkutautiepidemiaa sekä läheisten thai-kuningaskuntien (Sukhothai, Ayutthaya) nousua. Virallisesti Khmerien valtakunnan katsotaan päättyneen vuonna 1431, kun Ayutthayan kuningaskunta lopulta valloitti Angkorin.

Viehättävä, pienikokoinen ja pyöreäkylkinen sylinterinmallinen säilytysruukku. Suuaukon reuna kaartuu ulospäin. Kivitavarasta muotoiltu astia on lasitettu ulkopuolelta puoleen väliin vaaleanruskealla lasitteella. Hyvässä kunnossa. Ehjä. Iänmukaista kulumaa. Poltto- ja lasitevikoja. Krakeloitunut pinta ja kaunis patina. Likaa, pölyä, maa-ainesta. Kooltaan noin 6,1cm x 6,1cm x 6,1cm. Paino n. 75g.

Viitteet, lähteet ja lainaukset:

The Khmer Empire, Rodrigo Quijada Plubins, World History Encyclopedia, 12 March 2013.

The Khmer Empire, Wikipedia.

The Ancient Khmer Empire, Lawrence Palmer Briggs, Transactions of the American Philosophical Society, Vol. 41. No. 1, 1951, pp. 1-259.

Oudosti kadonneet, Maailman Historia, Saga Egmont, 2020.

The Kendi: The Long Journey of a Little Water Vessel, Margaret White, Passage, May/June 2018.

Kendi, Gallery 213, Minneapolis Institute of Art.