Rituaalinen astia "Mambila"

1800 €

Mambila-kansa, Kamerun/Nigeria, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Mambila-kansa (Nigeriassa Mambilla) elää molemmin puolin Nigerian ja Kamerunin rajaa. Selvä enemmistö kansasta (n. 40,000 henkeä) elää Mambilan tasangolla, Taraban osavaltiossa, Nigeriassa. Kun taas pieni osa (n. 15,000 henkeä) elää Kamerunin puolella, Mambilan tasankoa halkovan jyrkänteen juurella sijaitsevalla Tikarin tasangolla. Kamerunin Mambilat ja Nigerian Mambillat eroavat toisistaan ainoastaan siinä, että Kamerunin Mambilat ovat omaksuneet läheisten Tikarien perinteen päällikkökunnista. Nigerian Mambilla-kansan parista samankaltaista instituutionaalista päällikkökuntaa ei löydy.

Mambilat elävät perhekunnittain pienissä, paikallisissa kylissä tai taloryhmissä. Kylät koostuvat useimmiten yhdestä tai kolmesta asumuksesta, yhdestä tai useammasta vilja-aitasta sekä koristeellisista pienistä majoista (kutsutaan nimellä ndip so) joissa miehet säilyttävät tärkeitä rituaaliesineitä. Talot on rakennettu laakean sisäpihan ympärille, joka on raivattu puhtaaksi, lukuunottamatta pientä keskustaa jossa kasvatetaan maagisia voimia omaavia kasveja ja yrttejä. Uskotaan että suurin osa näistä kasveista suojelee kyläyhteisöä noituudelta ja pahoilta hengiltä.

Mambilat harjoittavat elinkeinonaan maanviljelyä. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat maissi, riisi, durra ja hirssi. Lisäksi viljellään banaaneja, kurpitsoja, maapähkinöitä jne. Vuodessa on kaksi tärkeää viljelykautta, sateiseen aikaan maalis- huhti- ja toukokuussa sekä varsinaisten rankkasateiden aikaan syys-, loka- ja marraskuussa. Vuosittainen "kaikkien sielujen juhla" ajoittuu kuivalle ajanjaksolle. Juhlien aikana palmuviiniä, maissipuuroa ja lihankappaleita tarjotaan uhrilahjoina pyhätöissä (kuru).

Mambila-kansa harjoittaa kristinuskoa ja islaminuskoa perinteisen uskontonsa ohessa. Värikäs ja monitasoinen traditionaalinen uskonto pitää sisällään muun muassa eri tasoista noituutta, hämähäkkeihin ja rapuihin liittyvää ennustamista ja kuun kiertoon liittyviä rituaaleja. Kyläläisten elämää ohjaavien pappien lainoppien katsotaan tulevan suoraan jumalilta. Ihmisessä olevaan henkeen viitataan sanalla "càng". Sanan "càng" pääpaino viittaa kuitenkin maailman ja kaiken elollisen luojaan. Yleisesti katsotaan että càng on vastuussa siitä mitä tulee tapahtumaan, eikä ihmiset voi siihen juurikaan vaikuttaa. Kun ihminen kuolee, càng jättää ruumiin. Henki karkoitetaan talosta pusikkoon (tandalu). Näin hengestä tulee "pusikon henki" (càng tandalu).

Mambila-kansan elämä ja täten myös taide keskittyy vahvasti parantamisyhteisön, Sùàgàn (Sua) ympärille. Tämän merkittävän, miesten johtaman yhteisön vastuulla oikeuden toteutuminen, rituaalinen puhdistaminen sekä hedelmällisyyden ja terveyden ylläpitäminen, samoin kuin kyläyhteisön puolustaminen vihamielisiltä naapurinkansoilta ja noituudelta suojeleminen. Puiset veistokset (kutsutaan nimellä tadep) ovat ehkä tunnetuimpia esimerkkejä Mambila-kansan taiteesta. Tadep-veistokset on usein asetettu pyhättöihin, kylien ulkopuolelle, sivilisaation ja villin luonnon rajamaille.

Tämän ainutkertaisen, kookkasta kalebassista valmistetun rituaalisen astian ympärille on punottu rottingista vahva kehikko, kantokahva ja pyöreä jalusta. Astian sivuille on koottu linnun sulkia, eläinten leukaluita, kasvikuidusta punottuja nyörejä, kotiloita, sarvenkappaleita, siemenkotia, amuletteja, apinan kallo ym. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Vahva tumma patina. Rituaalisen käytön jälkiä. Likaa, pölyä, maa-ainesta. Kooltaan noin. 61,0cm x 31,0cm x 33,0cm.

Huom! Lähes identtinen rituaalinen astia löytyy VMFA:n (Virginia Museum of Fine Arts) Afrikkalaisen taiteen kokoelmista.