Rituaalinen uhrikallo "Ifugao"

195 €

Ifugao-kansa, Cordillera, Luzon, Filippiinit, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Ifugaot (kutsutaan myös Igorot, Ipugao, I-pugao, Ifugaw) ovat kansa joka elää vuoristoisella alueella Cordilleran provinssissa, Luzonin saarella, Filippiineillä. Väestön lukumäärä on arviolta noin 200.000 henkeä. Ifugaot tunnetaan pääkallonmetsästyksestään ja vahvasta soturiperinteestään, mutta ennen kaikkea massiivisista riisipenkereistään jotka levittäytyvät porrastetusti vuorten reunamille. Näitä ainutkertaisia riisipenkereitä tai -terasseja onkin syystä kutsuttu "maailman kahdeksanneksi ihmeeksi". Riisin, arvostetun viljelykasvin lisäksi rinteiden monilla palstoilla viljellään muun muassa bataattia (camote), joka toimii köyhemmän väestönluokan (nawotwot) ruokavalion perustana. Sikoja ja kanoja kasvatetaan, mutta lähinnä uhrilahjoiksi lukuisia eri rituaaleja, seremonioita ja juhlia varten.

Ifugaot asuvat pienissä taloryhmissä, (yleensä 5-10 taloa) jotka on ripoteltu hajalleen vehreiden riisipenkereiden keskelle. Talot (kutsutaan nimellä bale) muodostuvat neljän puunrungon varaan rakennetuista asumuksista, jotka kohoavat noin kolmen metrin korkeuteen maanpinnasta. Taloja tunnetaan useampaa eri mallia. Perinteisesti ne käsittävät yhden huoneen, ullakon, etuoven (panto) ja takaoven (awidan), sekä erilliset, pitkät tikapuut (tete) jotka johtavat maantasolta suoraan etuovelle. Varakkaiden ja korkea-arvoisten perheiden talo on koristeltu näyttävin maalauksin ja geometrisin koristekaiverruksin. Menneinä aikoina taloissa oli varattu erilliset hyllyt vihollisten kalloille ja muille pääkallonmetsästysretkiltä tuoduille voitonmerkeille. Yhdysvaltain viranomaiset tukahduttivat Ifugaojen pääkallonmetsästyksen 1930-luvulle tultaessa. Nykyään seiniä koristavatkin sian tai vesipuhvelien kallot.

Ifugao-kansan perinteinen uskonto pohjaa monimutkaisten mytologioiden, kosmologian, animismin ja reilusti yli tuhannen eri henkiolennon (anitos) värikkääseen sekoitukseen. Lukuisilla henkiolennoilla on kullakin tietty tärkeä tehtävänsä ja ennalta määrätty paikka Ifugaojen maailmankaikkeudessa. Henkiolentojen lisäksi on suuri joukko erilaisia muita jumaluuksia, jotka ovat kuolemattomia ja kykenevät myös muuttamaan ulkomuotoaan. Ifugaot uskovat kuuteen eri maailmaan. Taivas-maailma (Kabunyan), Maallinen maailma (Pugaw), Alapuolinen maailma (Dalom), Itäinen maailma (Lagud), Läntinen maailma (Daya) ja henkimaailma (Kadungayan). Ifugaot harjoittavat myös luonnon ja esi-isähenkien palvontaa.

Ifugaot pyhittävät suuren osan elämästään lukuisiin eri seremonioihin ja rituaaleihin (mm. chinupchup, bumayah, baki di pagke, bagor, munbfuni, munhapud, muniyak jne.). Shamaanien (mumbaki) ja pappien (munagao ja mumbini) johtamia rituaaleja järjestetään niin riiisin istuttamisen, viljelyn, kuin sadonkorjuunkin onnistumiseksi, hyvän metsästys-saaliin saavuttamiseksi, parantamiseen, onnen ja yleisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Ei ole tavatonta että yhden rituaalin aikana saatetaan kerralla uhrata jopa puoli tusinaa sikaa, vesipuhveli (carabao) ja useita kymmeniä kanoja.

Tämä upea, vahvasti patinoitunut uhriesine koostuu villisian kallosta, jonka ympärillä on taidokkaasti punotut rottinki- tai kasvikuitupannat. Iänmukaista vahvaa kulumaa, pölyä, nokea, likaa ja hämähäkinseittejä. Iäkäs ja pitkään seremoniakäytössä ollut kappale. Kooltaan noin 25,0cm x 19,0cm x 14,0cm.