Pronssiveistos Buddha "Shakyamuni"

280 €

Tiibet, 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Tiibet on autonominen alue Kiinan kansantasavallan länsiosassa. Himalajan ylängöllä sijaitsevaa Tiibetiä kutsutaan usein "maailman katoksi" ja se käsittää valtavan alueen (pinta-ala on yli 2,5 miljoonaa neliökilometriä) joka on kooltaan kaksi kolmasosaa Intian kokoinen tai vaihtoehtoisesti yli kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin Itävalta, Tanska, Ranska ja Saksa yhteensä. Yli 4,380 metrin korkeudessa lepäävää ja silminkantamattomiin jatkuvaa Tiibetin tasankoa reunustaa kolme jättimäistä vuoristoryhmää, joihin kuuluvat maailman korkeimmat huiput. Tiibetin alueelta alkavat useimmat Aasian suurimmista joista, itään ja etelään virtaavat Keltainenjoki, Jangtse, Mekong, Salween ja Bharmaputra. Tiibetin väestöstä etnisiä tiibetiläisiä on noin 92 prosenttia. Muita kansallisuuksia alueella ovat mm. monpat, ihobat, huit, dengit, tamangit, lhobat ja šerpat. Tiibetillä on pitkä historia, ja se on ollut vuoroin itsenäinen ja vuoroin valloitettu. Tiibetin kansan, kielen ja kulttuurin systemaattinen sortaminen on kuitenkin voimistunut 1900-luvun puolivälistä alkaen. Tiibet oli ollut vain nimellisesti osa Kiinaa, mutta käytännössä itsenäinen Kiinan tasavallan vuosina 1912-1949. Mao Zedongin johtamat kommunistit kuitenkin hyökkäsivät 7. lokakuuta 1950 Tiibetiin liittääkseen sen osaksi Kiinaa. Tästä alkoi mustaakin mustempi aikakausi Tiibetin historiassa. Vähäisen vastarinnan jälkeen Tiibetin oli taivuttava kiinalaisten teknisesti ja lukumääräisesti ylivoimaisen armeijan edessä. Tiibetin väkivaltaiseen miehitykeen kuului tiibetinbuddhalaisuuden tukahduttaminen, luostareiden systemaattinen tuhoaminen, poliittisen vapauden ankara rajoittaminen sekä laajamittaiset ja järjestelmälliset vangitsemiset, pakkoabortit, kidutukset ja teloitukset. 10. maaliskuuta 1959 tiibetiläiset nousivat kapinaan kiinalaisia miehittäjiään vastaan. Kiina kukisti kansannousun verisesti ja otti alueen entistä tiukemmin komentoonsa. Tuolloin yli 100 000 tiibetiläistä lähti hengellisen johtajansa Dalai Laman johdolla maanpakoon Intiaan. On arvioitu että vuoden 1959 jälkeen yli 1,2 miljoonaa tiibetiläistä on surmattu, 6000 luostaria tuhottu ja tuhansia kidutettu ja vangittu valheellisin perustein. Viime vuosista lähtien tiibetiläiset eivät ole voineet enää opiskella edes omalla kielellään.

Tiibetin pääuskonto on buddhalaisuus, joka saapui Intiasta ja nousi maan pääuskonnoksi 600-luvulla. Tiibetinbuddhalaisuus eli lamalaisuus kuuluu mahayanabuddhalaisuuden piiriin ja on värikäs ja mielenkiintoinen yhdistelmä maan vanhaa bön-uskontoa, Intiasta levinneitä Buddhan oppeja sekä usean eri Dalai-Laman opetuksia. Tiibetinbuddhalaisuus jakautuu useaan koulukuntaan, joista nyigma eli vanha koulukunta on alkuperäisin ja 1300-1400-luvuilla syntynyt gelug-koulukunta taas nuorin ja samalla johtavin. Näiden ja muiden oppien lisäksi Tiibetissä vaikuttaa bön-uskonto, jonka juuret ovat esibuddhalaisessa uskonnossa.

Pienikokoinen Buddha istuu vajraparyankasanassa matalan tason päällä. Kädet lepäävät hienostuneesti sylissä dhyanamudrāssa, kämmenpuolet ylöspäin. Buddhalla on yllään ihonmyötäinen, yksinkertaisin ornamentein koristeltu sanghati ja olkapäillä lyhyt šaali joka jättää oikean rinnan paljaaksi. Sanghatin leveät päärmeet on viimeisteltu kaiverretuin ornamentein. Kaavun helma leviää kauniisti Buddhan taitettujen polvien eteen. Buddhan ovaaleilla kasvoilla on seesteinen ilme. Kulmat kohoavat kauniiksi kaariksi ja niiden alla on mantelimuotoiset, alasluodut silmät, jotka heijastavat sisäänpäin kääntynyttä henkistyneisyyttä. Keskellä otsaa kohokuvioinen pieni urna. Huulet ovat kapeat ja suupielet kaartuvat hienoiseen hymyyn. Nenä on suora ja symmetrinen. Buddha Shakyamunin pitkät, venytetyt korvalehdet symboloivat henkistä valaistumista. Ne viestivät siitä, että luopuessaan maallisesta rikkaudesta, Siddhartha otti pois raskaat korvakorunsa. Buddhan hiukset on muotoiltu kauttaaltaan pienille hiuskiehkuroille. Pään päälle koottu unisha viittaa syvään viisauteen ja sen keskeltä nousee lootuksen nuppua muistuttava chintamani.

Pronssiseoksesta valettu Buddha on hyvässä kunnossa. Pohjalevy on pronssia. Upea patina. Iänmukaista kulumaa, korroosion jälkiä sekä vihreää hapettumista. Likaa ja pölyä. Kooltaan noin 11,8cm x 7,9cm x 5,8cm. Paino n. 286g.