Hauta-uurna "Song"

1200 €

Eteläinen Song-dynastia, 1127jaa-1279jaa, Kiina, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Song-dynastia (kutsutaan myös Sung) oli yksi Kiinan keisarillisista dynastioista joka hallitsi vuosina 960-1279. Dynastia on yleisesti jaettu kahteen erilliseen ajanjaksoon. Pohjoiseen ja Eteläiseen Song-dynastiaan. Pohjoinen Song-dynastia ”Bei” (960-1127) hallitsi tuolloin koko Kiinaa, kunnes se menetti osia Pohjois-Kiinasta Liao-dynastialle (kutsutaan myös kitaanidynastiaksi) ja tämän jälkeen hallinneelle Jin-dynastialle (jota kutsutaan taas Jürchen-dynastiaksi). Eteläinen Song-dynastia ”Nan” (1127-1279) hallitsi nimensä mukaisesti vain Kiinan eteläosia. Eteläinen Song-dynastia taas menetti valtansa Kublai-kaanin (Tšingis-kaanin pojanpoika) johtamille mongoleille ja heidän perustamalleen Yuan-dynastialle.

Song-dynastian aikaa kutsutaan usein Kiinan renessanssiksi, sillä aivan kuten Euroopan renessanssissa, tekniikan ja keksintöjen kehitys sekä vanhojen tekstien uudet tulkinnat herättivät vanhoja ja synnyttivät uusia virtauksia. Song-dynastian aikana tekniikka edistyi isoin harppauksin useilla eri aloilla, muun muassa maataloudessa, rautateollisuudessa ja painotekniikassa. Aikakauden merkittävimpiin keksintöihin ja parannuksiin kuuluivat muun muassa paperiraha, mustaruuti, kompassi jne. Painotekniikan kehittyminen mahdollisti kirjojen ja dokumenttien saatavuuden koko kansalle.

Song-dynastian aikana kiinalaisen kulttuurin tuhansia vuosia jatkunut kehitys muovautui yhdeksi kokonaisuudeksi. Useat eri taiteenalat kukoistivat. Runous, kirjallisuus, kuvataiteet ja näyttämötaiteet olivat suosittuja. Song-dynastia oli myös kiinalaisen keramiikan kultakautta. Song-keramiikan tunnistettavimpia piirteitä ovat yksinkertaiset, pelkistetyn pehmeät muodot, värien harmonia sekä lasitteiden puhtaus. Song-dynastian aikana maassa toimi lukuisia korkeatasoisia, massiivisia keramiikkapajoja. Pohjoisesta saapui Ding-, Ru-, Zhun- ja Cizhou-keramiikkapajojen luomuksia ja Celadon-lasitettua keramiikkaa kun taas Eteläinen Song tuli tunnetuksi muun muassa Jingdezhenin puhtaanvalkoisesta keramiikasta sekä Jizhoun ja Fujianin tummasävyisiksi lasitetuista, taidokkaasti koristelluista astioistaan.

Tämä käsittämättömän kaunis, sinertävän valkoisella Ch’ing-pai-lasitteella lasitettu uurna on peräisin Eteläisen Song-dynastian (1127-1279) aikakaudelta. Muinaisessa kiinassa ajatus täpötäydestä vilja-aitasta yhdistettiin turvallisuuteen ja varakkuuteen. Aina Han-dynastian (206BC-220AD) ajoilta saakka keraamisten hauta-uurnien aiheina toistuivat vilja-aittojen ja -siilojen lisäksi myös muut maatilojen rakennukset. Uurnia käytettiin hautaan laitettavien uhrilahjojen, kuten riisin tai jyvien säilyttämiseen. Song-dynastian aikana, erityisesti etelässä, oli näet tapana laittaa varakkaan ihmisen hautaan mukaan riisiä. Tämä vilja-aittaa esittävä, soikeanmallinen uurna on koristeltu taidokkailla nauhakuvioilla. Vilja-aitan kartionmallista kattoa koristaa lootuksen nuppu ja alaspäin laskeutuvat ornamentit. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Jalasta murtunut pala. Lasitteessa pieniä värjäytymiä ja merkityksettömiä naarmuja. Kooltaan noin 25,0cm x 13,5cm.