Puuveistos "Fante"

220 €

Ašanti- tai Fante-kansa, Ghana, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Fantet (kutsutaan myös nimillä Mfantsefo ja Fanti) ovat Akan-kielinen kansa Ghanassa. Fantet asuttavat alueita Guineanlahden rannikolla, Sekondi-Takoradin ja Accran välissä. Fanteja asuu myös vähäisin määrin Liberiassa ja Norsunluurannikolla. Fantet ovat osa Akan-kansaa, yhdessä Ašantien, Akuapemien, Akimeiden, Abronien, Baulejen, Nzemojen ja muiden pienempien kansojen kanssa. Ennen siirtomaa-aikaa Fantet muodostivat noin kaksikymmentä päällikkökuntaa. 1700-luvun alussa nämä yhdistyivät liittokunnaksi, joka sittemmin jakautui kahtia. Länsimaalaistuneet Fantet perustivat liittokunnan uudelleen vuosina 1868-1873.

Fantejen yhteiskuntajärjestykseen kuuluvat matrilineaariset suvut, patrilineaariset ryhmät, soturikunnat ja suurperheet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että matrilineaarinen sukulinja määrittää jäsenyyden klaaneihin ja niiden tarkemmin rajattuihin, lokalisoituihin segmentteihin. Jokaisella suvulla on hallussaan seremoniallinen, puusta veistetty rituaali-istuin, jonka esi-isä-henget ovat ottaneet omakseen. Patrilineaarinen sukulinja taas säätelee hengellisten ominaisuuksien perimistä ja määrittelee myös jäsenyyden afaso-nimiseen soturikuntaan. Sana "Afaso" muodostuu sanoista "sa" joka tarkoittaa taistelua tai sotaa, sekä sanasta "fo" joka tarkoittaa ihmistä. Uskollisuus afasoa kohtaan on aina etusijalla verrattuna matrilinearisuuteen. Fante-kansan perinteinen uskonto pohjaa, useimpien Akan-kansojen tavoin, käsitykseen korkeimmasta, etäisestä jumalhahmosta (nyame), pantheoniin (abosom) jumalista ja jumalattarista, alempiarvoisista jumalista (asuman) sekä esi-isien ja äitien hengistä (nsamanfo).

Ašantit (kutsutaan myös nimillä Ashanti, Asante) on Ghanan pohjoisosissa elävä etninen ryhmä joka on osa Akan-kansaa. Suurin osa Ašanteista asuu Ashantin hallintoalueella, Kumasin kaupungissa joka perustettiin vuonna 1695 ensimmäinen Ašanti-kuninkaan, Osei Tutun toimesta. Mainintoja Ašanti-kansasta löytyy jo 1200-luvulta lähtien. 1600-luvulle tultaessa Ašanti oli jo kasvanut mahtavaksi kuningaskunnaksi. Afrikan monista kansoista juuri Ašantit nousivat ensimmäisinä esiin Eurooppaan suuntautuvan kaupankäynnin myötä. Ašantien vaurastumiseen vaikutti muun muassa tämän aktiivinen osallistuminen orjakauppaan. Toinen merkittävä tulonlähde syntyi kullasta. Eurooppalaisille Ghana oli kullan luvattu maa. Ašantit olivat mukana kultakaupassa alusta lähtien. 1800-luvun alussa Ašantien hallinnoima alue kattoi melkein koko nykypäivän Ghanan, mukaan lukien rannikon jolla Ašantit kävivät kauppaa suoraan brittien kanssa (rannikko saikin pian nimekseen "kulta-rannikko"). Vastineeksi aseista, lasihelmistä, pronssista ja muista eurooppalaisista esineistä Ašantit tarjosivat kultaa ja orjia. Ašantien yhteisö pohjaa matrilineaarisen sukulaiskäsitykseen jossa suku lasketaan naisen mukaan. Tällöin mm. lapset kuuluvat äitinsä klaaniin ja enon merkitys poikien kasvatuksessa on suuri. Ašantit uskovat että jokainen ihminen on luotu kahdesta elementistä. Liha ja veri ovat peräisin äidin puolelta ja sielu isän. Ašantien perinteinen uskonto pohjaa käsitykseen korkeimmasta, etäisestä jumalhahmosta (onyame), pantheoniin (abosom) jumalista ja jumalattarista, alempiarvoisista jumalista (asuman) sekä esi-isien ja äitien hengistä (nsamanfo).

Hedelmällisyyden, naiseuden ja äitiyden kuvaaminen ovat Ašantien ja muiden Akan-kansojen yleisimpiä veistosten aiheita. Tunnetuimpia näistä ovat persoonalliset hedelmällisyysidolit nimeltään Akua'ba. Fantejen ja Ašantien taide on erittäin lähellä toisiaan. Hedelmällisyyden, naiseuden ja äitiyden kuvaaminen ovat yleisimpiä Akan-kansojen veistosten aiheita. Tämän vuoksi juuri hedelmällisyysfiguurit (mm. akua'ba) ovat erittäin tunnettuja, samoin "äiti ja lapsi"-veistokset ja esi-äiti-veistokset. Muita tunnettuja esineitä ovat kolonialististia aiheita kuvaavat veistokset, alttarifiguurit sekä tekstiilitaide.

Näyttävä ja taidokkaasti veistetty hedelmällisyysfiguuri/alttariveistos esittää seisovaa naishahmoa. Hyvässä kunnossa. Upea hioutunut patina ja vuosien seremoniallisesta käsittelystä syntynyttä kulumaa. Juomauhrien aiheuttamaa minimaalista halkeilua. Puutuholaisen jälkiä. Likaa, maa-ainesta ja pölyä. Jäänteitä mustasta maalista. Kooltaan noin 24,7cm x 4,6cm x 3,8cm (ilman modernia alustaa).

Lainaukset, viitteet ja lähteet:

The People of Ghana: Their Origins and Cultures, James Anquandah, Transactions of the Historical Society of Ghana, New Series, No. 15, Articles from the Historical Society of Ghana's seminars and conferences, Published By Historical Society of Ghana, 2007-2012, pp. 1-25.

The Akan experience of god through the eyes of the Fante from Oguaa, Korsah LA, Kuwornu-Adjaottor JET, Art Human Open Acc J.2019;3(6):280-283. DOI: 10.15406/ahoaj.2019.03.00142

The Asante, Art & Life in Africa, University of Iowa Stanley Museum of Art.

The Fante, Art & Life in Africa, University of Iowa Stanley Museum of Art.

Asante Empire, Britannica, The Editors of Encyclopaedia, Encyclopedia Britannica, 24 Jan. 2020, britannica.com/place/Asante-empire.

The Fante, 101lasttribes.com