Kirnun kahvat "Ghurra"

120 €

Nepal, 1800-luvun loppupuoli, yksityiskokoelmasta Tanskasta.

Nepal eli Nepalin demokraattinen liittotasavalta on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Maa on vuoristoista ja kukkulaista. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso. Nepal on monikansallinen, monikultturillinen ja -kielinen maa jossa elää yli 125 etnistä ryhmää ja puhutaan äidinkielenä noin 123 eri kieltä. Nepalin kolme suurinta etnistä ryhmää ovat indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka taas koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä.

Iäkkäät ja karkeatekoiset puiset kahvat, ghurrat, ovat osa perinteistä nepalilaista kirnua, jossa rasvaisesta maidosta saadaan aikaan voita. Kahvojen läpi kulkee pitkä köysi, joka taas on kiinnitetty puiseen, edestakaisin liikuteltavaan mäntään. Arkikäytön lisäksi kirnuaminen näyttelee merkittävää osa muinaisessa hindulaisessa luomismyytissä, Kshirasāgara manthanassa (tunnetaan myös nimellä Sāgara manthana, Amrit manthan, Samudra manthana). Nimi Kshirasāgara manthana muodostuu sanoista "Kshira" (maito) ja "Sāgara" (valtameri/meri) ja "Manthan" (kirnuaminen). Ikiaikaisessa hindulaisessa mytologiassa henkiolennot (asurat) ja jumalat (devat) yrittivät yhdessä saada haltuunsa elämäneliksiirin (amrita) maitomaisesta, kosmisesta valtamerestä (vrt. linnunrata "milky way") kirnuamalla. Urakka oli jättimäinen. Devat pyysivät kirnuamiseen apua Mandara-vuorelta, joka lupautui toimia kirnun vartena. Käärmeiden kuningas (Nāgarāja), nimeltään Vasuki (käärme joka esiintyy Shivan kaulan ympärille kietoutuneena) tarjoutui toimimaan köytenä, ja tämä sidottiin vuoren ympärille. Asurat vetivät käärmeen yläpäästä kun taas devat häntäpäästä. Valtameren kirnuaminen kesti tuhat vuotta. Amrita oli tarkoitus jakaa yhdessä, mutta sen omistuksesta syntyi kiista, joka johti asuroiden ja deva-jumalten ikuiseen kamppailuun.

Epätavallisen muotoiset, mahdollisesti myyttistä Garuda-lintua esittävät ghurrat on veistetty yhdestä puunkappaleesta ja ovat peräisin Nepalin vuoristoalueelta. Punottu nyöri on kulkenut kahvoissa olevien reikien läpi. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Upea tumma patina vuosien käytöstä. Puutuholaisen jälkiä, kuivahalkeilua ja pieniä kolhuja. Kooltaan kahvat ovat noin 18,0cm x 4,0cm sekä 17,0cm x 3,5cm. Myydään parina.