Kirnun kahvat "Ghurra"

myyty

Nepal, 1800-luvun loppupuoli, yksityiskokoelmasta Tanskasta.

Nepal eli Nepalin demokraattinen liittotasavalta on sisämaavaltio Aasiassa. Se sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta, muun muassa Mount Everest. Nepal voidaan jakaa geografialtaan neljään erilaiseen osaan, jotka kulkevat itä-länsisuunnassa koko maan halki. Eteläisimpinä on pitkälle Intian puolelle ulottuva verrattain hedelmällinen alamaa-alue Tarai. Siitä pohjoiseen Nepal nousee metsäisiä Churia-kukkuloita pitkin ylös Mahābhārat-vuoristoon ja Himalajaan. Tästä sisä-Tarain alueesta pohjoiseen maasto muuttuu varsinaiseksi ja lähes kulkukelvottomaksi Mahābhārat-vuoristoksi, josta pohjoiseen varsinainen Suur-Himalajan vuoristo nousee lähes yhdeksän kilometrin korkeuteen. Ilmasto vaihtelee alamaiden subtrooppisesta monsuunisateiden ilmastosta kuivan ikiroudan ilmastoon Himalajan ylärinteillä. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso. Nepal on  monikansallinen, monikulttuurillinen ja -kielinen maa jossa elää yli 125 etnistä ryhmää ja jossa puhutaan äidinkielenä 123 eri kieltä. Nepal on myös yksi maailman köyhimpiä valtioita.

Nepaliin on aikojen saatossa muuttanut runsaasti ihmisiä Himalajan molemmilta puolilta, Tiibetistä ja Intiasta, minkä johdosta alueesta on muodostunut omaleimainen aasialaisten ja indoarjalaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Kolmannen etnisen ryhmittymän muodostavat Nepalin alkuperäisväestö, joka taas voidaan jakaa lukuisiin pienempiin kansanryhmiin ja etnisiin vähemmistöihin. Sekä Kathmandun vehreissä laaksoissa että pohjoisen karuilla vuoristoalueilla elää monia kansanryhmiä omine kulttuureineen ja kielineen. Vuoristoseutujen ja laaksojen kansat ovat perinteisesti eläneet sopusoinnussa keskenään. Uskonto (pääasiassa hindulaisuus) säätelee nepalilaisten elämää monin tavoin ja on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisesti. Alkuperäiskansojen parissa harjoitetaan vielä traditionaalisia luonnonuskontoja, joihin kuuluu olennaisena osana shamanismi, esi-isien-henkien ja luonnonvoimien palvonta. Näin ollen luonnonuskonnot, hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat usein sekoittuneet keskenään. Monien sorrettujen, pienilukuisten alkuperäiskansojen, joita ovat muun muassa Gurungit, Magarit, Raït, Tamangit, Tharut ja Limbusit, keskuudessa tunnetaan myös vahva naamioperinne.

Iäkkäät ja karkeatekoiset puiset kahvat, ghurrat, ovat osa perinteistä nepalilaista kirnua, jossa rasvaisesta maidosta saadaan aikaan voita. Kahvojen läpi kulkee pitkä köysi, joka taas on kiinnitetty puiseen, edestakaisin liikuteltavaan mäntään. Arkikäytön lisäksi kirnuaminen näyttelee merkittävää osa muinaisessa hindulaisessa luomismyytissä, Kshirasāgara manthanassa (tunnetaan myös nimellä Sāgara manthana, Amrit manthan, Samudra manthana). Nimi Kshirasāgara manthana muodostuu sanoista "Kshira" (maito) ja "Sāgara" (valtameri/meri) ja "Manthan" (kirnuaminen). Ikiaikaisessa hindulaisessa mytologiassa henkiolennot (asurat) ja jumalat (devat) yrittivät yhdessä saada haltuunsa elämäneliksiirin (amrita) maitomaisesta, kosmisesta valtamerestä (vrt. linnunrata "milky way") kirnuamalla. Urakka oli jättimäinen. Devat pyysivät kirnuamiseen apua Mandara-vuorelta, joka lupautui toimia kirnun vartena. Käärmeiden kuningas (Nāgarāja), nimeltään Vasuki (käärme joka esiintyy Shivan kaulan ympärille kietoutuneena) tarjoutui toimimaan köytenä, ja tämä sidottiin vuoren ympärille. Asurat vetivät käärmeen yläpäästä kun taas devat häntäpäästä. Valtameren kirnuaminen kesti tuhat vuotta. Amrita oli tarkoitus jakaa yhdessä, mutta sen omistuksesta syntyi kiista, joka johti asuroiden ja deva-jumalten ikuiseen kamppailuun.

Epätavallisen muotoiset, mahdollisesti myyttistä Garuda-lintua esittävät ghurrat on veistetty yhdestä puunkappaleesta ja ovat peräisin Nepalin vuoristoalueelta. Punottu nyöri on kulkenut kahvoissa olevien reikien läpi. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Upea tumma patina vuosien käytöstä. Puutuholaisen jälkiä, kuivahalkeilua ja pieniä kolhuja. Kooltaan kahvat ovat noin 18,0cm x 4,0cm sekä 17,0cm x 3,5cm. Myydään parina.