Hautaveistos "Mingqi"

750 €

Tang-dynastia, 618 jaa - 907 jaa, Kiina, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Tang-dynastia (táng cháo) hallitsi kiinaa vuosina 618-907. Kiinan historiassa sitä edelsi Sui-dynastia. Historioitsijat pitävät Tang-dynastiaa kiinalaisen sivilisaation merkittävimpänä kohokohtana ja kosmopoliittisen kulttuurin kulta-aikana. Pääkaupunki Chang'aan oli tuolloin maailman suurin kaupunki. Tang-dynastian jälkeen seurasi Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan ajanjakso.

Tang-dynastian keramiikkaesineistä kenties kiehtovimpia ovat ns. mingqi-perinteeseen kuuluvat, lasitetusta tai lasittamattomasta kivitavarasta valmistetut, pienoiskokoiset maatilojen rakennukset, kuten viljamakasiinit ja aitat, kaivot, vahtitornit, sekä ihmis- tai eläinhahmot, joita laitettiin aatelisten ja suurmaanomistajien hautoihin lahjaksi. Mingqi-perinteessä vainajan mukana haudattiin esineitä, jotka katsottiin tarpeelliseksi vainajalle. Hautaesineiden laittaminen hautaan osoittaa, että vainajien on uskottu elävän jokseenkin entisenlaista elämää myös kuoltuaan. Niiden on katsottu lohduttavan ja tuovan turvaa vainajalle matkalla rajan taakse. Vainajalla uskottiin olevan kaksi sielua, "valkoinen sielu", pò, joka asui vainajan kanssa maan alla, sekä "pilven sielu", hún, joka oli kuin "varjo kuun edessä". Vaikka hún pystyikin nousemaan taivaaseen, haluttiin hautajaisrituaaleilla tarjota tälle mahdollisuus yhdistyä pò:n kanssa maan poven turvallisessa valtakunnassa. Hautaesineiden lukumäärään haudassa vaikutti olennaisesti menehtyneen yhteiskunnallinen asema. Vainajan sosiaalisesta statuksesta kertoi myös se, kuinka kookkaita esineet olivat ja kuinka moni niistä oli lasitettu. Ihmishahmoiset veistokset kuvasivat useimmiten palvelijoita, sotilaita (miesten haudoissa) sekä hoviväkeä, kuten tanssijoita, muusikkoja ja kurtisaaneja. Eläimet olivat yleensä hevosia ja kameleita.

Hautaveistokset valmistettiin muotin avulla. Veistoksen osat valettiin erikseen, erityisesti pää. Osat yhdistettiin savilietteen avulla toisiinsa ennen veistoksen polttamista. Muuten lähes identtisten patsaiden välille saatiin vaihtelua asettamalla niiden päät erilaisiin asentoihin. Varhaisimmissa veistoksissa liitokset ja saumat näkyvät usein vartalon sivussa ja kaulan alueella. Joskus hahmot kiinnitettiin neliskulmaisen jalustan päälle. Veistosten kuivuttua läpikotaisin ne poltettiin matalassa lämpötilassa. Hautaveistoksia on löydetty lasittamattomina ja lasitettuina. Lyijylasitteita käytettiin etenkin terrakottaesineiden lasittamiseen, sillä se synnytti kovan, kiiltävän ja vettä läpäisemättömän pinnan huokoiselle saviesineelle. Lyijylasite oli ns. matalan polton lasite, joka ei tarvitse kuin n. 800 °C polttolämpötilan. Lyijylasitteessa juoksutteena toimii lyijyoksidi tai lyijysilikaatti. Lyijy alkaa haihtua yli 1000 °C, mutta vaikuttaa edelleen sulamiseen. Tang-dynastian aikana lyijylasitusta käytettiin sancai-esineiden valmistuksessa. Sancai-lasitteeseen lisätyt alkuaineet tuottivat esineisiin upeita erilaisia sävyjä: vihreä syntyi kuparista, kellanruskea raudasta ja sininen mangaanista tai koboltista. Maalatut, lasittamattomat hahmot ovat harvemmin yhtä värikkäitä kuin lasitetut, sillä pigmentit ovat usein hilseilleet pois veistosten pinnalta vuosisatojen aikana.

Lumoavan kaunis hautaveistos esittää korkea-arvoista hovinaista. Tyylikäs naishahmo seisoo ryhdikkäänä ja pitää käsiään keskivartalon korkeudella. Kauniisti laskeutuvan asun kookkaat hihat peittävät kädet näkyvistä. Klassinen kampaus, jossa hiukset on koottu pään päälle, kuvaa aikakauden ihanteita. Pyöreillä kasvoilla on maltillinen, arvokas ilme. Tang-dynastian varhaiset naishahmot tavattiin kuvata hoikkina ja pitkinä, mutta 700-luvun puolivälin paikkeilla suosituiksi tulivat astetta ylellisemmät naisveistokset, joilla oli uhkean runsaat vartalot, täyteläiset kasvot ja pilveä muistuttavat kampaukset, jotka ennestään korostivat kasvojen pyöreyttä. Tämän muutoksen on katsottu saaneen alkunsa keisari Xuanzongin (hallitsi 713-756) vanhojen päivien  ihastumisesta yhteen jalkavaimoonsa, uhkeaan kaunottareen Yang Guifeiin (kutsutaan myös Yang Yuhuan, 719-756). Hautaveistos on hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa ja pieniä pintavikoja. Jalustassa pieni lohkeama. Pölyä, likaa ja maa-ainesta. Upea kerrostunut patina. Jäänteitä mustasta, valkoisesta, punaisesta ja keltaisesta pigmentistä. Kooltaan noin 20,8cm x 7,2cm x 5,2cm. Paino n. 416g.

Viittaukset, lainaukset ja lähteet:

The Matter of Tang Tomb Figures; A New Perspective on a Group of Terracotta Animals and Riders, Lucien Van Valen & Isabelle Garachon, The Rijksmuseum Bulletin, Volume 62. pp. 218-239, 2014.

Dream of Ideal Life in Ancient China: Ceramic Miniatures of Architectures, Household Goods, People and Animals, Aichi.ken Toji Shiryokan, Seto, 2005, no. 14, p. 34.

The Complete Works of Chinese Ceramics. Vol. 3, Qin, Han, Shanghai renmin meishu chubanshe, Shanghai, 1999, no. 121, pp. 132, 259.

Antecedents of Sui-Tang Burial Practices in Shaanxi, Mary Fong, Artibus Asiae 51, no:s. 3–4 (1991), pp. 147–98.

Immortality of the Spirit: Chinese Funerary Art from the Han and Tang Dynasties Exhibition Catalogue, Jill J. Deupi, Ive Covaci & Leopold Swergold, Immortality of the Spirit - Ephemera. 1, Fairfield University, 2012. (https://digitalcommons.fairfield.edu/immortality_ephemera/1)

Han Dynasty (206 B.C.–220 A.D.), Department of Asian Art, Heilbrunn Timeline of Art History, The Metropolitan Museum of Art, 2000. (http://www.metmuseum.org/toah/hd/hand/hd_hand.htm)

The Vibrant Role of Mingqi in Early Chinese Burials, Heilbrunn Timeline of Art History, Heather Colburn Clydesdale, Independent Scholar, The Metropolitan Museum of Art, April 2009. (www.metmuseum.org/toah/hd/mgqi/hd_mgqi.htm)

Life and Immortality in The Mind of Han China, Ying-shih Yü, Harvard Journal of Asiatic Studies, Vol. 25 (1964 - 1965), Published Harvard-Yenching Institute, pp. 80-122.

Arts of the Tang Court, Patricia Eichenbaum Karetzky, Hong Kong; New York: Oxford University Press, 1996.

The Art of the Yellow Springs: Understanding Chinese Tombs, Wu Hung, London: Reaktion Books, 2011.