Seremoniallinen tekstiili "Tampan"

1700 €

Paminggir-kansa, Liwa/ Kota Agung, Lampung, Sumatra, Indonesia, n. 1800-luvun puoliväli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Indonesian saaristo ja erityisesti Sumatran eteläkärjessä sjaitseva Lampungin provinssi tunnetaan traditionaalisista tekstiileistään. Lampungin alueen naiset ovat vuosisatojen aikana luoneet rikkaan ja monipuolisen tekstiilitaiteen perinteen, joka pitää sisällään niin seremoniallisia seinävaatteita, kudonnaisia kuten myös vaatetuksena käytettyjä kankaita. Lampungin tekstiileistä visuaalisesti silmiinpistävimpiä ovat monimutkaisesti kudotut tekstiilityöt, joita kutsutaan nimellä "Tampan". Nämä neliönmuotoiset ja suhteellisen pienet (useimmiten alle metrin halkaisijaltaan olevat) kudonnaiset tunnetaan länsimaissa nimellä "laivakankaat" (shipcloth) niissä usein aiheina esiintyvien abstraktien alusten mukaan. Laivakankaita tunnetaan etupäässä kahta eri mallia. Erikoisen kookkaita, usein jopa kolme metriä pitkiä, mutta kapeita kankaita kutsutaan nimellä "Palepai", kun taas pienempiä, neliönmallisia kutsutaan tampaneiksi.

Indonesialaisille meri edustaa elämänvoimaa, energiaa ja puhdasta vitaalisuutta. Tämän vuoksi laivojen tai alusten kuvaaminen taiteessa peilaakin saarelaisten sielunmaisemaa, sosiaalisia rakenteita, rituaalisia ja kosmologisia uskomuksia, perinteitä sekä ikiaikaisia symbolisia arvoja. Alukset kuljettavat meitä elämässä eteenpäin. On myös esitetty että laivat saattavat kuvata myös Lampungin alueen kansan, Paminggirien historiallisia asuintaloja. Kun laivat nähdäänkin koteina, niiden merkitys syvenee entisestään.

Tampan-tekstiilejä on käytetty kääreinä ja lahjoina niin myötäjäisissä, lapsen syntymän aikana, hautajaisissa, ympärileikkausrituaaleissa ja muissa tärkeissä seremonioissa, kuin myös vaihtokaupan välineinä, neuvotteluiden merkkeinä sekä perheyhteisön statuksen, hierarkian ja sosiaalisten rakenteiden vahvistamisessakin. Vuonna 1883 massiivista suurta tuhoa aikaan saanut Krakatau-tulivuoren purkaus tappoi Lampungin alueella yli 36 000 ihmistä. Tämän vaikutuksesta tampan-tekstiilien valmistaminen hiljalleen hiipui ja loppui 1900-luvulle tultaessa.

Tampan- ja palepai-tekstiileissä käytetyt värit hehkuvat kuitenkin edelleen kirkkaina. Useimmat väriaineet ovat olleet todennäköisesti samoja joita käytettiin naisten saronkien värjämiseen. Sappaniaa/ brasiliinia (Caesalpinia sappan) ja tamarindia (Tamarindus indica) punaiseen, kurkumaa (Curcuma longa) ja tamarindia keltaiseen sekä indigoa (Indigofera tinctoria) ja kalkkia siniseen.

Tämä uskomattoman hieno, iäkäs ja hyvin koristeellinen tampan-tekstiili on kohtalaisessa kunnossa. Kudonnaisen symboliikka tai aihe ei ole täysin selvillä. Tyyliteltyjä ihmishahmoja on epäsuorassa linjassa allekkain, aseteltuna hierarkkiseen rakennelmaan, joka mahdollisesti kuvaa sukupuuta. Tekstiilissä esiintyvät arkkitehtoniset muodot ja abstraktit rakennelmat saattavat myös kuvata esi-isä-henkien tai -vanhempien muistelemista varten rakennettua koristeellista rakennusta, joka tunnetaan nimellä "rumah poyang". Nämä rakennukset koostuivat yhden pystysuoran paalun varaan rakennetuista asumuksista, joita suojasi suuri kartiomainen katto. Tampan-tekstiilien tarkka ikonografia puuttuu, mutta tiedetään että nämä tekstiilit olivat vahvasti varakkuuden ja vallan symboleita.

Uniikki seremoniallinen tekstiilityö on pingotettu modernien tupla-kehysten väliin. Iänmukaista kulumaa. Purkautumia, reikiä ja katkenneita ompeleita. Likaa, tahroja ja pölyä. Kooltaan noin 36,0cm x 38.0cm.