Fossiili "Hemipneustes striatoradiatus"

75 €

Maastricht-vaihe, Myöhäisliitukausi, n. 70,6 - 66 miljoonaa vuotta sitten, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso. Ne ovat säteittäisesti symmetrisiä, yleensä viisiulokkeisia ja elävät merissä, yleensä pohjaeläiminä. Piikkinahkaiset ovat yleensä yksineuvoisia eli sukupuolet ovat erilliset. Toukkavaiheessa ne ovat kaksikylkisiä, ripsekkäitä ja muistuttavat esiselkäjänteisten toukkia. Piikkinahkaisia tunnetaan noin 6 300 nykyisin elävää lajia. Ne jaetaan kuuteen eri luokkaan: merililjat, meritähdet, käärmetähdet, merisiilit, hietadollarit ja  merimakkarat. Lisäksi erotetaan ainakin seitsemän vain fossiileina tunnettua luokkaa. Piikkinahkaiset ovat jälkisuisten (Deuterostomia) toiseksi suurin pääjakso selkäjänteisten jälkeen.

Merisiilit (Echinoidea) ovat piikkisen pallon muotoisia, piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia. Luokkaan kuuluu noin 940 lajia. Aikuinen yksilö on halkaisijaltaan tyypillisesti 3–10 cm. Ne etenevät merenpohjalla imujalkojensa avulla. Merisiilit voivat elää jopa 20 vuotta. Merisiilejä on ollut maapallolla jo satoja miljoonia vuosia. Merisiilit ilmestyivät maapallolle ordovikikaudella (n. 490–443,5 miljoonaa vuotta sitten), eli ne kuuluvat vanhimpiin eläimiin. Niiden fossiileja on löydetty mm. Virosta, Ranskasta, Australiasta, Belgiasta, Bulgariasta, Intiasta, Espanjasta ja Iranista.

Sukupuuttoon kuollut, kookkaampi merisiilisuku Hemipneustes kuului Holasteridae-heimoon. Upea merisiilifossiili (Hemipneustes striatoradiatus) on hyvässä kunnossa. Ex-museokokoelmista. Iänmukaista kulumaa. Lohkeama. Kooltaan noin5,5cm x 8,0cm x 8,7cm. Paino n. 335g.