Seremonianaamio "Ge bande"

350 €

Dan-kansa, Norsunluurannikko/Liberia, 1900-luvun puoliväli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Danit (kutsutaan myös nimillä Gio tai Jakuba) ovat etninen kansanryhmä joka asuttaa vuoristoisia alueita Norsunluurannikolla ja Liberiassa, Länsi-Afrikassa. Maisemaa värittävät vehreät alangot, sademetsät ja rikkonaiset ylängöt. Danien puhuma kieli, josta käytetään Norsunluurannikolla nimeä jakuba ja Liberiassa gio, kuuluu mandelaisten kielten kaakkoishaaran eteläryhmään. Kansan väkiluku on noin 700,000 henkeä ja suurin osa asuu yhtenäisellä vyöhykkeellä Norsunluurannikon Montagnesin piirikunnan Tonkpin alueella, jonka hallinnollinen keskus on Man sekä Liberian Nimban piirikunnan koillisosassa. Danien naapurikansoja ovat Krahnit (kutsutaan myös Gueret jotka taas ovat Danien sukulaiskansa), Kpellet, Kwenit sekä Manot.

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Viljelykasveista tärkeimpiä ovat riisi, maissit, jamssi, bataatit jne. Kotieläiminä pidetään nautakarjaa, lampaita, vuohia ja kanoja. Kotielämistä puhtaimmat (väriltään valkoiset) syödään vain tärkeimpien rituaalien ja seremonioiden yhteydessä, tai ne toimivat uhrieläimen ominaisuudessa kun halutaan saada synnit anteeksi. Perinteisen yhteiskunnan perustan muodostavat kyläyhteisöt, suurperheet, patrilineaariset suvut, ikäryhmät ja salaseurat/yhteisöt. Dan-miesten elämää ohjaavat jo nuoresta iästä lähtien erilaiset salseurat. Tärkeimpiä näistä ovat erilaiset initiaatioriitit, kuten metsässä keskellä tapahtuva Bon sekä mystisen leopardihengen (Go tai Gor) ympärille muodostunut salaseura, jonka ensijainen tehtävä on rauhan ja sosiaalisen järjestyksen ylläpitäminen. Salaseuroja- tai yhteisöjä johtavat kylänvanhimmat.

Danit harjoittavat perinteistä uskontoa joka monimutkainen sekoitus initiaatioriittejä, luonnonvoimien ja esi-isien palvontaa, taikuutta ja noituutta. Danien traditionaalinen uskonto pohjaa käsitykseen jonka mukaan maailma on jaettu kahtia; ihmisten valtakuntaan kyläyhteisössä (sisäpuolella) sekä henkiolentojen valtakuntaan joka taas vallitsee (ulkopuolella), sademetsien ja villieläinten parissa. Rajan tai rajojen ylittäminen nähdään vaarallisena, ja mikäli näin jostain syystä tapahtuu, esimerkiksi uusien viljelymaiden raivauksen yhteydessä tai ajattelemattomana käyntinä metsässä, on metsien henkiolentoja lepyteltävä erinäisin rituaalein ja uhrein. Danien perinteinen uskonto pitää sisällään käsityksen korkeammasta jumalasta (Zlan) joka on luonut koko universumin. Zlan on jumalana kuitenkin tavoittamaton ja etäinen, joten Danit palvovat tämän sijasta erityistä henkeä nimeltään Dü (Zu) joka on helpommin tavoitettavissa ja jonka uskotaan olevan jokaisen ihmisen sisällä. Uskotaan myös että Dü mahdollistaa reinkarnaation ihmisten, ja joskus myös eläimen välillä. Fyysinen kuoleman jälkeen Dü saattaa toisinaan jäädä ilman fyysistä kehoa ja tällöin se elää metsän henkiolentona. Dü valjastetaan käyttöön luomalla esine johon se voi asettua. Naamiaisten, ennustusriittien ja tanssiseremonioden kohdalla tämä esine on useimmiten naamio.

Dan-kansalle naamiot ovat nimeltään ”Gle/Ge” joka viittaa itse naamion mutta myös niihin henkiin jotka ovat ottaneet naamiot omakseen. Nämä henget ovat näkymättömiä ja ne elävät syvällä sademetsien kätköissä, mutta saattavat päästä rajan toiselle puolelle, kyläyhteisön sisälle naamiaisrituaalien aikana. Naamiot eivät siis vain kuvasta näitä henkiä, vaan henget ovat konkreettisesti osa naamioita. Uskotaan että jokaisella naamiolla on oma persoonansa, aina tiettyä tanssi- ja puhetapaa myöten. Naamion kantaja ottaakin näin ”kantaakseen” kaikki nämä Glen piirteet. Mikäli ihminen haluaa vierailla henkiolentojen valtakunnassa, täytyy tämän pukea ylleen naamio ja muuttua hengeksi. Vasta tällöin vierailu on mahdollinen. Rituaalien aikana miestanssija (Gle-zo) näkee "unen" tanssia naamion (hengen) edustama tanssi tietyllä tavalla. Toisinaan tanssija vaipuu syvään transsiin ja joutuu puhumaan kielillä. Tulkin tehtävänä on kääntää sanoma ja jakaa välitetty viesti. Dan-kansan naamiot voidaan jakaa kahteen suureen naamioryhmään: Ge bande ja Ge nome. Erityisen merkityksellisten ja pyhien naamioiden katsotaan kuuluvan Ge bande-luokkaan kun taas vähemmän tärkeät, alempaa tasoa edustavat naamiot ovat nimeltään "Ge nome". Luokituksilla viitataan naamion edustamiin henkiin, eikä niinkään naamion ulkonäköön.

Zakpei- ja Sagbwe-naamioiden piirteitä omaava Ge bande-naamio on hyvin viehättävä. Sileät, ovaalinmuotoiset kasvot, kolmionmallinen sopusuhtainen nenä, pyöreät silmäaukot, voimakkaasti ulospäinsuuntautuva suu ja täyteläiset huulet. Silmien ja nenän ympäristö on maalattu punaiseksi ja korostettu valkoisella. Otsa on korkea ja sitä reunustaa leveä kankainen panta, joka on koristeltu kaurikotiloilla. Panta symboloi vaurautta ja vaikutusvaltaa. Hyvässä kunnossa. Upea patina. Iänmukaista kulumaa, likaa ja pieniä kolhuja. Kooltaan noin 22,0cm x 15,0cm.