Puuveistos "Boulou"

650 €

Bulu-kansa, Beti-Pahuin, Kamerun/Gabon, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Kamerunissa asuu arviolta noin 300 erillistä etnistä kansanryhmää. Jokaista maan kymmenestä alueesta hallitsevat tietyt etniset tai uskonnolliset ryhmät. Ylänkömaan vehreillä ruohotasangoilla elää suuri joukko löyhästi toisiinsa nivoutuneita sukulaiskansoja. Kansoista suurimmat, kuten Bamumit, Tikarit ja Bamileket muodostavat lähes 40 prosenttia koko väestöstä. Eteläisten sademetsien Ewondon, Bulun, Fangin, Makaan ja Pygmien osuus on noin 18 prosenttia, kun taas Fulanien osuus väestöstä on lähes 15 prosenttia. Kansat harjoittavat elinkeinonaan maanviljelyä, kasvattaen etupäässä maissia, pähkinöitä sekä jamssia. Metsästämistä ja kalastamista harjoitetaan vähemmän. Naisten katsotaan saattavan maan hedelmälliseksi, joten nämä ovat yleensä vastuussa viljelystä ja sadonkorjuusta, miesten muokatessa peltoja istutuskuntoon ja paimentavat karjaa. Perinteisiä taide- ja käsityömuotoja harjoitetaan koko maassa. Puukaiverrukset, kuten naamiot ja veistokset ovat erityisen yleisiä. Samoin keramiikka- ja tekstiilitaide.

Fang-kansa (tunnetaan myös nimillä Fãn tai Pahouin) elää Pohjois-Gabonissa sekä eteläisessä Kamerunissa ja Päiväntasaajan Guineassa, jossa he edustavat suurinta etnistä ryhmittymää Rio Munin manneralueella. Fang kuuluu bantukieliin ja sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat bulu ja ewodo. Suurin osa Fangeista elää vehreiden sademetsien keskellä, laakeilla tasangoilla jotka kohoavat noin 600 metriä merenpinnasta. Tasangon ja rannikkon erottaa toisistaan sahalaitaisten, matalien vuorten jono. Ilmasto on trooppinen. Sää on kuumaa koko vuoden ajan ja se jakautuu selvästi erottuviin kuivaan ja sadekauteen. Tiheät metsät koostuvat kookkaista trooppisista puista, muun muassa mahongista, eebenpuista, bambuista ja okoumeista. Fangien sosiaalinen rakenne perustuu klaaniin ja joukkoon yksilöitä jotka tunnustavat saman esi-isän, sekä tiiviisiin perheisiin. Fangit noudattavat patriliaarista sukulinjaa, ovat sekä eksogaamisia (ulkoryhmäavioliittoisuus) että polygaamisia (moniavioisia). Pääasiallinen elinkeino pohjaa maanviljelyyn, metsästykseen ja kalastamiseen. Miehet metsästävät ja kalastavat. Naisten tehtävä on hoitaa lapsia, kotitaloutta ja viljelymaita. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat maniokki (mbôe), jamssi, maapähkinät, maissi (mekobe), keittobanaani (bikon) sekä tavallinen banaani. Kotieläiminä pidetään kanoja, sikoja ja vuohia. Naiset myös keräävät villikasveja, mukuloita ja hedelmiä, punovat kasvikuidusta koreja, mertoja sekä kalaverkkoja (nimeltään ewot ja tan) ja toimivat savenvalajina. Fangien perinteiset asumukset on valmistettu puunrungoista tai oksista ja niissä on tiivis, kartionmallinen olkikatto sekä tasaiseksi tallottu maalattia. Asumusten sisäosat ovat usein hämäriä ja niissä on puutteellinen ilmanvaihto. Tämän vuoksi majoja käytetään lähinnä vain sateensuojina ja nukkumiseen. Kaikki tärkeät askareet, kuten ruoan valmistus, käsityöt, banaanitahnan valmistus, tai jyvien/siementen jauhaminen kookkailla huhmareilla suoritetaan taivasalla. Jokaisessa kylässä on asuinrakennusten lisäksi yksi kookkaampi rakennus, joka sijaitsee etäällä muista, mutta kuitenkin keskeisellä paikalla. Rakennusta kutsutaan nimellä "sanan talo" (Abeng) ja sinne on naisilta pääsy ehdottomasti kielletty. Kylän miehet kokoontuvat rakennukseen säännöllisin väliajoin keskustelemaan, ratkomaan kiistoja, tupakoimaan ja jakamaan näkemyksiään kylän moninaista asioista.

Fangien perinteinen uskonto pitää sisällään käsityksen yhdestä korkeammasta luojasta tai jumalhahmosta (tunnetaan nimellä Mebe'e tai Mebere) joka puhalsi henkiin luonnon ja kaikkien eläinten lisäksi myös ensimmäisen esi-isän (Ndzame tai Sekôme/Anyambi), jonka ulkomuoton oli aluksi lisko ja valmistettu savesta. Mebe'e laittoi liskon veteen kahdeksaksi päiväksi. Suureksi onneksi ensimmäinen esi-isä nousi vedestä kahdeksantena päivänä. Fangit uskovat että aluksi Mebe'essä vaikutti kolme eri jumaluutta; Ndzame, Mebe'e ja Nkwa. Nämä kolme jumalaa keskustelivat ja neuvottelivat keskenään koko luomisprosessin ajan. Erityisen paljon päänvaivaa aiheutti ensimmäisen ihmisen luominen. Lopulta, monien epäonnisten yritysten jälkeen, ensimmäinen ihminen astui vihdoin maan kamaralle.

Ranskan siirtomaavallan alla useat Fangit käännytettiin kristinuskoon, mutta itsenäistymisen myötä kiinnostus omaa uskontoa (kutsutaan nimellä Bieri tai Byeri) kohtaan on palannut. Fangien Bieri/Byeri ja kristinusko sulautuivat lopulta yhdeksi synkretistiseksi uskonnoksi (tunnetaan nimellä Bwiti) 1950-luvulle tultaessa. Alkuperäistä uskontoa, Bieriä, kuvataan länsimaisissa kulttuureissa usein termeillä "esi-isähenkien palvonta" tai ”kuolleiden kultti”, mutta nämä ovat hyvin pelkistettyjä ja yksiulotteisia määritelmiä siitä mitä Bieri todellisuudessa on ollut. Kaikesta huolimatta Fangien (ja muiden vastaavien Bantu-kansojen) vakaa usko esi-isähenkiin, reliikkeihin ja näissä piileviin mystisiin voimiin on synnyttänyt suuren määrän upeaa taidetta, kuten ainutkertaisia veistoksia, rituaalinaamioita, fetissejä ja näyttäviä reliikkikoreja. Fang-kansan reliikkikoreissa, jotka on valmistettu yleisesti kaarnasta ja kasvikuiduista punomalla, säilytetään esi-isien luiden fragmentteja, kallon kappaleita ja muita tykötarpeita. Reliikit oli tärkeää pitää visusti piilossa naisten ja initioimattomien poikien katseilta. Korin päälle asetettiin puinen hahmo (kutsutaan myös nimellä Bieri tai Byeri) suojelemaan sen arvokasta sisältöä. Korin kannen reunalla istuva, tai sen päällä ylväänä vartioivaa esi-isähahmoa käytään lepyttelemään tuohtuneita esi-isiä. Fangit uskovat että esi-isien henget vaikuttavat jokaisen ihmisen elämän kulkuun, oli se sitten hyvää taikka huonoa. Yhdessä kylässä elää usein kaksi eri klaania. Yhteisön jäsenten katsotaan polveutuvan yhteisestä esi-isästä, joka on saattanut olla arvostettu päällikkö tai muuten merkittävä henkilö. Reliikkikorin, luiden ja veistoksen uskotaan pitävän sisällään valtavasti voimaa ja täten suojelevan koko kyläyhteisöä. Bierin/Byerin puoleen käännytään kun halutaan tietää milloin koko kyläyhteisön täytyy muuttaa uuteen paikkaan, milloin on sadonkorjuun aika tai koska on otollisin hetki lähteä metsästämään tai kalaan. Veistos toimii konsultoinnin välineenä esi-isähenkien ja elävien kyläläisten välillä. Tämän lisäksi kylän sisällä toimii erilaisia salaseuroja- ja yhteisöjä (mm. So, Gil ja Ngi) jotka tasapainottavat yhteisön sosiaalista ja poliittista ilmapiiriä.

Bulu-kansa (kutsutaan myös nimellä Boulou) joka edustaa yhtä kolmasosaa Beti-Pahuin bantuista, elää sademetsien ja kumpuilevien rinteiden värittämillä alueilla Kamerunissa, Guineassa ja Pohjois-Gabonissa. Bulujen elanto tulee pääosin maanviljelystä. Bulut kasvattaa muun muassa maniokkia ja maissia. Tätä ravintoa täydennetään villeinä kasvavien kasvien lehdillä ja juurilla, palmuöljyllä, sienillä ja hyönteisillä. Metsästäminen on myös tärkeässä roolissa Bulujen keskuudessa.

Muiden alueen kansojen tavoin Bulut ja Fangit kunnioittavat syvästi viidakon kookkaita apinalajeja, erityisesti gorilloja ja mandrilleja. Tämä vaikuttava ihmis- ja apinahahmoinen fetissiveistos on peräisin Bulu-kansan parista, kyläyhteisön sisällä toimineen mystisen salaseuran keskeltä. Tämä aikoinaan laajalle alueelle levinnyt, gorillan palvontaan keskittynyt kultti kantoi Fangien parissa nimeä Ngi (tai Ngui), kun taas Bulujen parissa se tunnettiin nimellä Nji. Sana "Ngi" tarkoittaa gorillaa. Gorillan katsottiin symboloivan tulta ja positiivista voimaa (toisin kuin simpanssin, jonka nähtiin edustavan ainoastaan pahuutta). Gorilla-hengen uskottiin tarkkailevan syvältä metsän siimeksestä salaseuran jäsenien elämää ja erityisesti näiden käyttäytymistä. Mikäli sääntöjä rikottiin, Ngi rankaisi väärintekijää sairaudella, esimerkiksi spitaalilla. Ngin uskottiin suojelevan yhteisön jäseniä nousemalla öisin taistelemaan noitia vastaan. Erityisesti hyökkäämällä niitä noitia vastaan jotka irtautuivat kehoistaan ja kulkivat henkinä tappaen kyläyhteisön jäseniä.

Näyttävä ja hyvin erikoinen puuveistos on kaiverrettu yhdestä puunkappaleesta ja värjätty mustalla pigmentillä tai noella. Hyvässä kunnossa. Upea kerrostunut patina. Iänmukaista vahvaa kulumaa, hiushalkeamia ja lohkeamia. Seremoniallisen käytön jälkiä, juomauhrien jälkiä ja hartsijäämiä. Jäänteitä punaisesta, valkoisesta ja ruskeasta pigmentistä. Likaa, nokea ja pölyä. Kooltaan noin 32,0cm x 17,0cm x 17,0cm. Paino n. 1866g.