Seremoniallinen helistin "Musambo"

200 €

Tikar-kansa, Kamerun, 1900-luvun puoliväli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Kamerunissa asuu arviolta noin 300 erillistä etnistä kansanryhmää. Jokaista maan kymmenestä alueesta hallitsevat tietyt etniset tai uskonnolliset ryhmät. Ylänkömaan vehreillä ruohotasangoilla elää suuri joukko löyhästi toisiinsa nivoutuneita sukulaiskansoja. Kansoista suurimmat, kuten Bamumit, Tikarit ja Bamileket muodostavat lähes 40 prosenttia koko väestöstä. Eteläisten sademetsien Ewondon, Bulun, Fangin, Makaan ja Pygmien osuus on noin 18 prosenttia, kun taas Fulanien osuus väestöstä on lähes 15 prosenttia. Kansat harjoittavat elinkeinonaan maanviljelyä, kasvattaen etupäässä maissia, pähkinöitä sekä jamssia. Metsästämistä ja kalastamista harjoitetaan vähemmän. Naisten katsotaan saattavan maan hedelmälliseksi, joten nämä ovat yleensä vastuussa viljelystä ja sadonkorjuusta, miesten muokatessa peltoja istutuskuntoon ja paimentavat karjaa. Perinteisiä taide- ja käsityömuotoja harjoitetaan koko maassa. Puukaiverrukset, kuten naamiot ja veistokset ovat erityisen yleisiä. Samoin keramiikka- ja tekstiilitaide.

Tikar on yleisnimitys jota käytetään useista Kamerunin etnisistä kansanryhmistä. Tikarin alueella asuvia ihmisiä katsotaan olevan lähemmäs 250,000 henkeä. Poliittisesti Tikarin ihmiset ovat jakautuneet lukemattomiin itsenäisiin päällikkö- ja kuningaskuntiin, joiden valtaa tasapainottavat kuninkaiden ja päälliköiden ohella useat eri mies- ja naisyhteisöt. Alueella elävät kansat omaavat yhteiset esi-isät ja kaukaiset sukujuuret, vaikka he puhuvat eri kielillä ja ovat omia itsenäisiä kansoja, joiden kulttuurilliset ja muut piirteet eroavat merkittävästi toisistaan. Useiden Tikareiksi nimettyjen kansojen lisäksi Kamerunissa elää yksi kansa joka on nimennyt itse itsenä Tikar-kansaksi. Tämä pieni, vain noin 25,000 henkeä käsittävä etninen ryhmä elää Adamawan alueella, Kamerunissa. Tikar kansoissa on sekä matrilineaarisia että patrilineaarisia piirteitä. Tikarit uskovat muun muassa että raskaana olevan naisen kuukautisveri muodostaa sikiön ihon, lihakset, useimmat sisäelimet sekä itse veren, kun taas isän spermasta syntyvät luut, aivot, sydän sekä hampaat.

Tikarit tunnetaan erityisesti upeista naamioistaan. Käsityötaitojen siirtyminen seuraaville sukupolville on Tikareille erittäin tärkeää. Nuorille pojille opetetaankin niin puutyötaitoja, pronssinvalua, naamioiden veistämistä ja muita kädentaitoja jo hyvin nuoresta iästä alkaen. Tikarit kehittivät myös valutekniikan, jossa mehiläisvahaa ja savea käytetään muottien aineosina valettaessa sulaa pronssia. Tämä on mahdollistanut upeiden korujen, veistosten, naamioiden ja valuutan valmistamisen.

Helistimiä ja muita idiofonisia soittimia tunnetaan Afriikan mantereella useita erilaisia malleja. Yleisimpiä lienevät rottingista tai kasvikuidusta punotut korihelistimet ja kuivatusta kalebassista valmistetut helistimet. Korihelistimen pyöreän kupera pohja on tehty usein kalebassin kappaleesta. Tämän ympärille on punottu kasvikuidusta tai rottingista varsinainen runko ja kädensija. Joskus koreja saattaa olla yksi, kaksi, kolme tai jopa neljä kappaletta liitettynä toisiinsa yhdeksi kokonaiseksi soittimeksi. Ennen korin sulkemista punoksilla, varsinaisen helisevän äänen tuottavat materiaalit, kuten pienet kivet, luunkappaleet tai siemenet, pudotetaan korin sisälle. Kalebassista valmistetuissa helistimissä äänen tuottava materiaali taas on solmittu helistimen rungon ulkopuolelle.

Kaunis ja kookas helistin kahdella korilla. Taidokkaasti punottu, näyttävä helistin on hyvässä kunnossa. Helisevänä materiaalina koreissa muun muassa taivutettuja kruunukorkkeja, siemenkotia, helmiä ja luunkappaleita. Kädensijaan kiedottu tekstiilisuikaleita. Iänmukaista kulumaa ja käytön jälkiä. Likaa, pölyä ja nokea. Upea tumma patina. Kooltaan noin 16,0cm x 56,0cm.