Rituaaliveistos "Boli"

920 €

Bamana-kansa, Mali, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Bamanat (kutsutaan myös nimellä Bambara, Banmana) ovat mande- eli mandigoryhmään kuuluva kansa Malin länsi- ja keskiosissa, Norsunluurannikolla, Guineassa sekä Gambiassa. Bamanat puhuvat mandelaisiin kieliin kuuluvaa bambaraa. Bamanat asuttavat muun muassa alueita Niger-joen yläjuoksun ja sen sivujokien varrella. Bamanat ovat kuuluisa muinainen kansa joka loi ennen siirtomaa-aikaa massiivisen ja vauraan Bamana-kuningaskunnan sekä lyhemmän aikaa hallinneen Kaarta-kunigaskunnan. Kansan nimi "Bambara" tarkoittaa "epäuskoista" tai "he jotka kieltäytyivät alistumasta". Nimi muodostuu sanoista "ban" (kieltäytyä, lopettaa) ja "mana" (joka taas juontaa mandinkankielisestä sanasta "Mansa", joka tarkoittaa sulttaania tai hallitsijaa). Bamanat saivat kyseisen nimen koska nämä vastustivat Islamia Tukulor-hallitsija Al-Hājj Umar Ibn Said Talin aikana vuonna 1854.

Bamanat harjoittavat elinkeinonaan maanviljelyä. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra sekä maapähkinät. Kotipuutarhoista satoa tuottavat lisäksi maniokki, tupakka, maissi, riisi, kurpitsat ja tomaatit. Lisäksi harjoitetaan pienimuotoisesti karjanhoitoa ja metsästämistä. Riistaeläimiä ovat muun muassa villisiat, strutsit ja antiloopit. Perinteinen yhteiskuntarakenne on patrilineaarinen sekä patriarkaalinen, tosin naiset eivät käytä huntuja. Mandé-kulttuuri tunnetaan voimakkaista veljes- ja sisarkunnistaan (kutsutaan nimellä Ton) ja Bamanoiden oma historia vahvoine imperiumeineen vahvisti ja ylläpitää näitä järjestöjä. Lisäksi Bamanoiden yhteiskuntarakenteeseen kuuluvat endogamiset sukuyhteisöt/suurperheet sekä kastijärjestelmä, jonka huipulla ovat maanviljelijät sekä soturit. Kyläyhteisöä hallitsee kylän perustajasuvun vanhimman miehen johtama neuvosto. Bamana-kansan uskonto pohjaa käsitykseen ylijumalasta (nimeltään Bemba tai Ngala) joka on kaiken luoja ja joka tavallaan myös loi itsensä neljäksi erilliseksi jumalaksi. Tämä nelikko muodostuu Bembasta itsestään, Mousso Koroni Koundyésta, Farosta sekä Ndomadyiristä. Kolme viimeisintä vastaavat neljästä elementistä; ilmasta, tulesta, vedestä ja maasta. Bamana-kansan uskonto pohjaa lisäksi vahvasti kuuteen eri initiaatioyhteisöön (kutsutaan nimellä Jow, Dyow), jotka läpikäymällä initioitava henkilö oppii elintärkeitä elämänhallinnallisia taitoja ja oppeja, muun muassa välttämään noidutuksi tulemista sekä ymmärtämään esi-isähenkien viestejä, sosiaalisia viestejä ja rakenteita.

Bamana-kansan etnografiset artefaktit käsittävät muun muassa näyttäviä kudonnaisia ja tekstiilitöitä (Bògòlanfini), hedelmällisyysveistoksia, rituaaliesineitä (Boli), keramiikkaa ym. Naamiot ovat Bamana-kansalle erittäin tärkeitä. Niitä käytetään opetusvälineiden tavoin yhteisön arvojen sekä sosiaalisten viestien välittämiseen. Jokaisella naamiolla on oma tärkeä tehtävänsä, symboliikkansa ja ulkonäkönsä. Naamioiden välittämä sanoma ja merkitys avautuu initioitavalle tämän kulkiessa initiaatioyhteisöjä vaiheittain läpi. Naamiotyyppejä tunnetaan initiaatioiden mukaan seuraavat: N'tomo, Korè, Nama, Komo, Kono sekä Chi Wara.

Bamana-kansan taiteesta ehkä kiinnostavampia ovat yliluonnollisella energialla ladatut rituaaliesineet ja "alttarit" nimeltä Boli (monikossa Boliw), joiden varaan rakentuu Bamana-kansan juridinen perusta. Boli toimii ikäänkun lain tukipilarina. Sana "boli" tarkoittaa maagisilla voimilla latautunutta rituaaliesinettä. Niiden karkea pinta on muotoiltu tummasta, karkeasta massasta ja ne muistuttavat tyyliteltyä lehmää, palloa tai ihmismäistä hahmoa. Rakenteeltaan ne ovat kömpelöitä ja epäsopusuhtaisia. Boli voi olla kooltaan ihmisen kokoinen tai niin pieni että se mahtuu taskuun. Boliwit ovat Bamana-kansan rituaalisen elämän keskiössä. Ne ovat käytössä monissa eri tilanteissa, erityisesti miesten johtamassa salaisessa yhteisössä (nimeltään Komo tai Kono). Tmyös perheillä ja yksittäisillä ihmisillä saattaa olla omat bolinsa. Jokainen boli on valmistettu tarkan kaavan mukaan, palvelemaan juuri tiettyä käyttötarkoitusta. Bolin ehkä tärkein tehtävä on kerryttää ja kontrolloida kaikenkattavaa, vaarallista mutta välttämätöntä elämänvoimaa (kutsutaan nimellä nyámà).

Bamana-kansalle nyámà merkitsee ennenkaikkea luonnossa esiintyvää väkevää yliluonnollista voimaa. Universumin uskotaan olevan täynnä näkymättömiä henkiolentoja, haltijoita, aaveita, esi-isähenkiä ja jumaluuksia. Tosin kuin muut näistä entiteeteistä, nyámà on kaikenkattava, vaikkakin sen määrä luonnossa vaihtelee suuresti. Merkittäviä määriä nyámàa esiintyy kuitenkin niin elollisissa kuin elottomissakin materiaaleissa. Useimpien poikkeava luonne näyttää haastavan ihmisen käsitystä ympäristöstään ja tämän hallinnasta siihen. Esimerkiksi kolapähkinän (Cola acuminata) hedelmän punainen ja valkoinen väri (naminoro), lisko joka pudottaa häntänsä, mutta jää eloon, kuukautisveri tai naisen ruumis tämän menehdyttyä lapsivuoteeseen, on kukin kyllästetty tietyllä määrällä nyámàa (nyámàman). Jotta Boli kykenee toimimaan moiteettomasti ja ylläpitämään suuren määrän nyámàa, täytyy sitä virkistää tai uudistaa säännöllisin veriuhrein. Vaikka museoissa ja yksityiskokoelmissa esillä olevat kappaleet ovat kuivia, kuuluu oikean, toiminnassa olevan boliwin olla märkä. Säännöllisten veri- ja juomauhrien johdosta sen pinta pysyy jatkuvasti kosteana. Kyläyhteisön sisällä Boliwit toimivat maagisina tuomareina. Ne kuulevat asioita, arvioivat tapauksia, todisteita ja lopulta nimeävät ja eliminoivat syylliset. Boli teloittaa rikolliset, sillä se on itse tappavan myrkyllinen.

Bolin myrkyllisyys perustuu sen tärkeimpään pääraaka-aineeseen, ihmisen tai eläimen ulosteeseen. Miesten salaisen yhteisön (Nama) initiaatiomenoissa lausuttu pyhä vala kuvaa Bamana-kansan voimakasta pelkoa ruoansulatuselimiä, ulosteita ja tätä kautta myös Bolia kohtaan:

"Jos koskaan puhut tästä (yhteisön salaisuudet), anna bolin viedä sydämesi ja maksasi,  päästä se sisällesi peräaukkosi kautta ja anna sen tulla suustasi ulos"

Sarah Brett-Smith viittaa teoksessaan "The Poisonous Child" bolin myrkyllisyyteen seuraavasti: "On mahdollista että (yhteisön) hallussa oleva boli pitää sisällään ulostetta sen jokaiselta aikuiselta jäseneltä. Tällöin miehet joutuvat kohtaamaan oman (ja toisten) ulosteet joka kerta kun he vannovat valan bolin edessä. Bamana-kansa tuntee useita erilaisia myrkkyjä, mutta ihmisen uloste on niistä kaikista vahingollisin".

Bamanat uskovat että kaikki suoliston kautta tulevat eritteet ovat myrkyllisiä. Kaiken keskiössä on mahalaukku. Nielty ruoka muuttuu mahalaukussa myrkyksi ja tulee myrkkynä ulos. Koska uloste on myrkyllistä, täytyy bolin olla erittäin myrkyllinen. Boli voidaankin nähdä symboloivan tämän vuoksi myös mahalaukkua tai nurin käännettyä vatsalaukun sisältöä.

Ainutkertainen Boli on valmistettu lukuisista eri materiaaleista. Puusta ja bambusta kootun rungon päälle on levitetty seosta jossa on usein mutaa, metallia, kananmunia, valkoista kangasta, pureskeltuja kola-pähkinöitä, kaarnaa, (kuukautis)verta, maagisia rohtoja ja kasvinosia, hunajaa, virtsaa, olutta, ihmisen ja eläimen ulostetta, istukoita ym. Vuosien saatossa bolin pinnalle on kerääntynyt useita kerroksia sille uhrattuja (syötettyjä) aine-osia, kuten uhrieläinten verta, höyheniä, hirssipuuroa ja alkoholijuomia. Jokainen sille muodostunut kerros lisää bolin merkityksellisyyttä ja sen voimaa. Iänmukaista kulumaa. Lukuisten juomauhrien aiheuttamia halkeamia ja murtumia. Hyvässä kunnossa. Kooltaan noin 23,0cm x 24,5cm x 12,5cm. Paino n. 1661g.

Viittaukset, lainaukset & lähteet:

The Poisonous Child, Sarah C. Brett-Smith, The University of Chicago Press on behalf of the Peabody Museum of Archaeology and Ethnology, Anthropology and Aesthetics No.6, Autumn 1983, pp. 47-64.

Humans and Things: Mande "Fetishes" as Subjects, Agnes Kedzierska Manzon, The George Washington University Institute for Ethnographic Research, Anthropological Quarterly, Vol.86, No.4, Fall 2013, pp.1119-1151.

When is an Object Finished? The Creation of the Invisible among the Bamana of Mali, Sarah C. Brett-Smith, The University of Chicago Press on behalf of the Peabody Museum of Archaeology and Ethnology, Anthropology and Aesthetics No.39, Spring 2001, pp. 102-136.

Bambara (Bamana) people: Malian Ancient Artistic People that Founded Bamana Kingdom, Trip Down Memory Lane, Kwekudee, August 22, 2013.

The Bamana Empire by the Niger: Kingdom, Jihad, and Colonization 1712-1920, Sundiata Djata A., Marcus Wiener Publishers, 1997.

Art & Life in Africa, Bamana, University of Iowa Stanley Museum of Art, 2021