Oven paneeli "Mitsogo"

1200 €

Mitsogo-kansa, Ngounié, Gabon, 1900-luvun alkupuoli, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Mitsogot (kutsutaan myös Tsogo, Tsogho, Mitshogo) asuttavat alueita sankan metsän peittämillä ylängöillä Ngounién provinssissa, Gabonissa, pääkaupunki Mouilan jäädessä pohjois- ja itäpuolelle. Ngounién provinssi on saanut nimensä mahtavan Ngounié-joen mukaan joka on yksi jättimäisen Ogooué-joen sivuhaaroista. Ilmasto on trooppinen. Sää on kuumaa koko vuoden ajan ja se jakautuu selvästi erottuviin kuivaan ja sadekauteen. Tiheät metsät koostuvat kookkaista trooppisista puista, muun muassa mahongista, eebenpuista, bambuista ja okoumeista. Mitsogo-kansan naapurikansoja ovat samalla alueella elävät Punut, Vuvit, Fangit, Kotat, Mahongwet jne. Mitsogot ovat läheistä sukua Babongo-kansalle. Kansan väkiluku on epäselvä, ja sen on arveltu käsittävän noin 10 000-13 000 henkeä.

Mitsogo-kansan sosiaalinen rakenne perustuu klaaniin ja joukkoon yksilöitä jotka tunnustavat saman esi-isän, sekä tiiviisiin perhekuntiin. Mitsogojen perinteiset asumukset on valmistettu puunrungoista tai oksista ja niissä on tiivis, kartionmallinen olkikatto sekä tasaiseksi tallottu maalattia. Asumusten sisäosat ovat usein hämäriä ja niissä on puutteellinen ilmanvaihto. Tämän vuoksi majoja käytetään lähinnä vain sateensuojina ja nukkumiseen. Kaikki tärkeät askareet, kuten ruoan valmistus, käsityöt, banaanitahnan valmistus, tai jyvien/siementen jauhaminen kookkailla huhmareilla suoritetaan taivasalla. Elinkeinonaan Mitsogot harjoittavat maanvilelyä, metsästämistä ja kalastamista. Viljelyskasveista tärkeimpiä ovat jamssi, taaro, maissi, maapähkinät, banaani ja maniokki. Kotieläiminä pidetään kanoja, vuohia ja lampaita.

Mitsogoiden (ja muiden vastaavien Bantu-kansojen) vakaa usko esi-isähenkiin, reliikkeihin ja näissä piileviin mystisiin voimiin on synnyttänyt suuren määrän upeaa taidetta, kuten ainutkertaisia veistoksia, rituaalinaamioita, fetissejä ja näyttäviä reliikkikoreja. Mitsogo-kansan reliikkikoreissa, jotka on valmistettu yleisesti kaarnasta tai kasvikuiduista punomalla, säilytetään esi-isien luiden fragmentteja, kallon kappaleita ja muita maagisia aine-osia (messinki- ja pronssirenkaita, kotiloita, eläinten luita, jyviä, kolikoita, koruja jne.). Reliikit oli tärkeää pitää visusti piilossa naisten ja initioimattomien poikien katseilta. Korin päälle asetettiin puinen, tyylitelty hahmo (bumba) suojelemaan sen arvokasta sisältöä. Korin päällä ylväänä vartioivaa esi-isähahmoa käytettiin myös lepyttelemään tuohtuneita esi-isiä. Mitsogot uskovat että esi-isien henget vaikuttavat jokaisen ihmisen elämän kulkuun, oli se sitten hyvää taikka huonoa. Mitsogot uskovat että jos toimii moraalisesti oikein ja elää hyveellisen elämän, syntyy ihminen kuoleman jälkeen tähdeksi taivaalle. Tavallista onkin että lapset nimetään taivaankappaleiden mukaan, kuten kuuksi (Ngonde) tai tähdeksi (Mononga). Tämän katsotaan tuovan hyvää onnea ja suojelusta.

Mitsogot harjoittavat muiden Gabonin kansojen ohella bwitiä. Bwiti on värikäs ja monitasoinen, synkretistinen uskomusjärjestelmä jossa yhdistyy niin animismi, esi-isähenkien palvonta kuin kristinuskokin. Sen yksi merkittävä osa-alue on esi-isäkultti (mombe). Mitsogot tunnetaan muiden naapurikansojen parissa erityisesti taitavista shamaaneistaan ja noituudenharjoittajistaan. Tiheän sademetsän siimeksessä elävät Mitsogot ovat saaneet osakseen kunnioitusta myös suhteestaan luontoon ja sen mystisiin voimiin. Bwitin harjoittamiseen kuuluu olennaisena osana ibongan käyttö. Ibonga (Tabernanthe ibonga) on puun juuren kuoresta saatava, katkeranmakuinen ja äärimmäisen vahva hallusinogeeni ja psykoaktiivi, kuten LSD, meskaliini tai amfetamiini. Mitsogot viljelevät kasvia ja sitä palvotaan henkisen tiedon lähteenä. Ibonga-puuta onkin sanottu Eedenin puutarhan hyvän ja pahan tiedon puuksi. Sitä on käytetty Bwitin harjoittamisen osana niin initiaatio- kuin siirtymäriitteissä, parannusrituaaleissa kuin muissakin seremonioissa vuosisatojen ajan. Ibongan katsotaan auttavan sosiaalisten ongelmien ratkaisussa, edistämään henkistä kasvua ja vakauttamaan kylä- tai perheyhteisön rakenteita. Ibongan syömisen jälkeen shamaanien on sanottu kykenevän näkemään tulevaisuuteen ja osaavan puhua kuolleille.

Tämä ainutkertainen, koristeellinen rakennuksen oven paneeli on peräisin Ngounién provinssista, Gabonista. Yhdestä puunkappaleesta veistetty ovi on erittäin taidokkaasti toteutettu. Ovea koristaa tyylitelty, abstrakti mieshahmo ja geometriset ornamentit. Mieshahmon muoto toistuu reliikkikorien suojelijaveistoksissa astetta realistisempana. Se myös muistuttaa Mitsogojen tärkeää naamiota (Nzambé-Kana). Tällöin voidaan olettaa että saman hahmon käyttö ovessa viittaa vilja-aitan tai muun tärkeän rakennuksen suojelemiseen. Reliefit on kaiverrettu taidokkaasti kovaan puuhun ja värjätty kaoliinisavella, maa-mineraaleilla ja pigmenteillä. Väreinä toistuvat ruskean eri sävyt, musta ja valkoinen. Aika ja käyttö on kuitenkin sekoittanut ja haalistanut useita näistä väreistä. Erinomaisessa kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Minimaalisia kolhuja, murtumia ja lohkeamia. Upea patina. Kooltaan noin 99,0cm x 29,3cm x 2,7cm.

Viittaukset, lähteet ja lainaukset:

Smithsonian National Museum of African Art

University of Iowa Stanley Museum of Art

Art du Gabon, Louis Perrois, Arnouville, France: Arts d'Afrique Noire, 1979.

De Pointe-Noire au pays tsogho, Jacques Millot, Objets et Mondes 1 (3-4, 1961) pp. 65-80.

101lastribes.com.

Ethnoastronomy in Gabon, Alex Gagliano, alexandergagliano.github.io.