Kaulakoru "Mali"

Koptit, n. 500jaa - 600jaa, Egypti & 1900-luku, Mali, Länsi-Afrikka, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Koptit ovat alkuperäisiä egyptiläisiä kristittyjä. Koptikirkko kuuluu maailman vanhimpiin kristillisiin kirkkokuntiin.Nimen ”kopti” alkuperä tulee kreikankielisestä nimestä ”aígyptos" (αἰγύπτιος), josta maan suomenkielinenkin nimi, Egypti, tulee. Nimi ”aígyptos” muuttui arabien valloituksen jälkeen 600-luvulla arabiankieliseen äänneasuun ”qubṭī” ja siitä muotoon ”kopti”. Koptit kutsuvat itseään nimellä ”niremənkhēmi en khristianos” joka on suomeksi ”Egyptin kristityt” tai ”Egyptin kristityt ihmiset”. Koptikirkon perustajana pidetään evankelista Markusta, joka perimätiedon mukaan toi kristinuskon Egyptiin ensimmäisellä vuosisadalla, keisari Claudiuksen hallinnon aikana noin vuonna 42jaa. Egyptin Aleksandriasta muodostui 100jaa merkittävä kristinuskon keskus. Kaupan ja liikenteen solmukohtana ja kuuluisana kirjastokaupunkina Aleksandria oli muutenkin yksi maailman mahtavimmista metropoleista. Käsitys siitä, että apostoli Markus jäi Egyptiin elää voimakkaana Aleksandrian koptiyhteisössä. Aleksandriasta kristinusko levisi koko Egyptiin puolen vuosisadan aikana pyhän Markuksen saapumisesta, kuten se ilmenee koptien Johanneksen evankeliumista kirjoitetussa fragmentissa, joka löytyi Ylä-Egyptistä ja se on ajoitettu toisen vuosisadan ensimmäiselle puoliskolle (noin 100jaa - 150jaa) sekä Uuden testamentin kirjoituksista, jotka löytyivät Oksyrhynkhoksesta Keski-Egyptistä ja ajoittuvat noin vuoteen 200 jaa.

Toisella vuosisadalla kristinusko alkoi levitä maaseudulle ja pyhät kirjoitukset käännettiin paikalliselle kielelle, joka oli koptin kieli (jota kutsuttiin siihen aikaan egyptin kieleksi). Koptikirkon keskeinen oppi oli Jumalan ykseys, täwähedo, joka vastasi islamin käsitettä tawhid. Koptilaisuuteen kuuluu myös ympärileikkaus, kuten juutalaisuuteen ja islamiin. Mooseksen lain noudattaminen näkyy myös eräissä muissa rituaaleissa, kuten Korkean veisun esittämisenä Pääsiäisen jälkeisenä lauantaina.Kolmannen vuosisadan alkuun mennessä enemmistö Egyptin väestöstä oli kristittyjä ja Aleksandrian kirkko tunnustettiin yhdeksi kristikunnan neljästä apostolisesta istuimesta, arvojärjestyksessä heti toisena Rooman kirkon jälkeen. Aleksandrian kirkko on siis vanhin kristillinen kirkko Afrikassa. Koptilaisuus oli 300-luvulta 600-luvulle saakka valtauskonto Egyptissä, kunnes arabit valloittivat Egyptin vuonna 641.

Pienikokoiset, sylinterinmalliset terrakottahelmet ovat peräisin Malista, Nigeristä, Länsi-Afrikasta ja ajoittuvat oletettavasti vuosiin 1100 jaa - 1200jaa. Kuka nämä helmet on aikoinaan valmistanut, sitä ei tarkalleen tiedetä. Niitä on löydetty suuria määriä Saharan hiekkaan hautautuneena jota niitä on poimittu koruihin ja niillä on käyty vaihtokauppaa. Toisen teorian mukaan helmet olisivat alkujaan peräisin Egyptistä, koptien keskuudesta. Tällöin helmet olisivat vieläkin iäkkäämpiä. Ohuet, lasittamattomat helmet on valmistettu todennäköisesti muotin avulla, poltettu paahtavan auringon alla ja leikattu sitten pitkistä tangoista yksittäisiksi helmiksi. Jokainen helmi on uniikki yksilönsä. Niiden muodot vaihtelevat suuresti. Helmet ovat todennäköisesti peräisin muinaisista rukoushelminauhoista joita käytettiin koptilaisen kirkon luostareissa Egyptissä, Saharan aavikolla sekä Siinaissa.

Pitkään, näyttävään kaulakoruun on koottu muinaisia terrakottahelmiä, kuivatuista siemenistä valmistettuja helmiä, iäkkäitä pienen pieniä messinki- ja kuparirenkaita, kookkaampia moderneja keramiikkahelmiä, luuhelmiä ja kookoksesta valmistettuja, kiekonmallisia heishi-helmiä. Helminauha on hyvässä kunnossa. Nyöri on modernia tekoa. Helmissä iän tuomaa patinaa. Pieniä lohkeamia ja murtumia saattaa esiintyä. Likaa, pölyä ja maa-ainesta. Kaulakorun pituus on noin 98,0cm ja siinä on satoja antiikkisia helmiä (yksittäisen helmen koko vaihtelee 0,2cm ja 0,7cm väliltä).

Viittaukset, lainaukset & lähteet:

Koptilaisuus, Ortodoksi.net (https://www.ortodoksi.net/index.php/Koptilaisuus)