Koproliitti "Testudinata"

myyty

Mahajanga, Madagaskar, Eoseenikausi, n. 56,0-33,9 miljoonaa vuotta sitten, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Koproliitti on fossilisoitunutta ulostetta. Sana tulee kreikan kielen sanoista kopros (κοπρος), uloste ja lithos (λιθος), kivi. Koproliittien koko saattaa vaihdella muutamista millimetreistä aina yli 60cm kokoisiin muinaisiin ulostuksiin. Koproliitti on tärkeä lähde paleontologiselle, arkeologiselle ja antropologiselle tutkimukselle, sillä se antaa tietoa koproliitin alun perin ulostaneen eliön ruokavaliosta. Nimen "koproliitti" kehitti englantilainen paleontologi ja geologi William Buckland, joka käytti termiä ensimmäisen kerran vuonna 1829.

Koproliitit (jotka eroavat kivettyneistä ihmislajin ulotuksista, nk. paleofeces), ovat kivettynyttä eläinten lantaa. Kuten muutkin fossiilit, koproliittien alkuperäinen koostumus on korvautunut joukolla ​​mineraaleja. Ihmisten jättämät muinaiset ulostukset (paleofeces) sen sijaan säilyttävät suuren osan alkuperäisestä orgaanisesta koostumuksestaan ​​ja täten niiden kemiallista rakennetta on helpompi tutkia. Termiä "koproliitti" käytetään kuitenkin toisinaan myös ihmisen ulosteista arkeologisissa tutkimuksissa.

Erikoinen ja pienikokoinen esihistoriallisen merikilpikonnan uloste on erittäin hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa ja murtumia. Upea tummanruskea patina. Likaa ja pölyä. Kooltaan näyte on noin 8,2cm x 1,5cm x 2,7cm. Paino n. 63g.