Seremoniallinen helistin "Nyo"

85 €

Igbo-kansa, Nigeria, Afrikka, 1900-luku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Igbot (kutsutaan myös nimellä Ibo, Iboe, Ebo, Eboe) ovat Etelä-Nigeriassa elävä kansanryhmä. He asuttavat laajoja alueita Niger-joen varrella ja sen lukemattomilla sivuhaaroilla ja suistoilla. Osavaltioista tunnetuimmat lienevät Delta ja Rivers. Igbojen kotiseutu on yksi Afrikan mantereen tiheimmin asutetuista alueista. Tämän johdosta Igbot ovat myös yksi Afrikan suurimmista kansanryhmistä. Igbojen alkuperästä on esitetty paljon erilaisia teorioita, koska ei tarkalleen tiedetä kuinka tämä kansanryhmä on aikoinaan muodostunut. Eräiden lähteiden mukaan Igbojen uskotaan syntyneen kansana jo tuhansia vuosia sitten alueella, jossa Nigerian suurin joki Benue yhtyy massiiviseen Niger-jokeen.

Igbojen perinteinen uskonto (Odinani) pohjaa käsitykseen ylijumalasta (nimeltään Chukwu tai Chineke) joka on luonut koko näkyvän universumin. Tätä luojaa voi lähestyä pienempien, yksittäisten jumalien kautta. Näitä ovat muun muassa feminiininen maan jumalatar (Ala), joka yhdistetään hedelmällisyyteen. Anyanwu ( karkeasti äännettynä tarkoittaa "auringon silmää") on auringon jumala joka saa viljan, kasvit ja puut kasvamaan. Igwe taas on taivaan jumala, sateen tuoja. Lisäksi Igbot uskovat, että jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen jumalansa (Chi), joka vastaa henkilön kohtalosta, onnesta tai epäonnesta. Chin uskotaan olevan "henkinen yhteys" yksilön ja ylimmän luojan välillä. Igboilla on myös useita muita jumaluuksia ja henkiä, muun muassa esi-isien ja -vanhempien henget, jotka suojelevat tahoillaan omia jälkeläisiään.

Ensimmäinen kontakti Igbojen ja eurooppalaisten välillä syntyi noin 1400-luvun puolivälissä portugalilaisten saapuessa. Vuosien 1434 ja 1807 välillä Nigerin rannikko toimi kohtauspaikkana afrikkalaisten ja eurooppalaisten kauppiaiden välillä, alkaen portugalilaisista, seuraten sitten hollantilaisilla ja lopulta englantilaisilla. Tässä vaiheessa vaihtokaupat keskittyivät imperiumin rakentamisen sijaan kaupankäyntiin jota käytiin etupäässä Igbo-kansan orjista.

Igbojen musiikki-instrumenttien kirjo on hyvin laaja. Erilaisia helistimiä ja muita idiofonisia soittimia tunnetaankin useita eri malleja. Näistä yleisimmät lienevät rottingista tai kasvikuidusta punotut korihelistimet (tunnetaan nimellä nyo) sekä kalebassista valmistetut helistimet (ishaka). Korihelistimen pyöreän kupera pohja on tehty kalebassin kappaleesta. Tämän ympärille on punottu kasvikuidusta tai rottingista varsinainen runko ja kädensija. Joskus koreja saattaa olla yksi, kaksi, kolme tai jopa neljä kappaletta liitettynä toisiinsa, yhdeksi kokonaiseksi soittimeksi. Ennen korin sulkemista viimeisillä punoksilla, varsinaisen helisevän äänen tuottavat materiaalit, kuten pienet kivet, luunkappaleet tai siemenet, pudotetaan korin sisälle. Kalebassista valmistetuissa helistimissä (ishaka) äänen tuottava materiaali taas on solmittu helistimen rungon ulkopuolelle.

Kaunis ja iäkäs korihelistin. Taidokkaasti punottu, kookas helistin on erittäin hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa ja käytön jälkiä. Tumman punaruskean väri. Likaa, pölyä ja nokea. Upea tumma patina. Kooltaan noin 31,0cm x 21,0cm x 21,0cm.