Hammas "Cervidae"

60 €

Ertebøllen kulttuuri n. 5400eaa - 3950eaa tai Suppilopikarikulttuuri n. 4000eaa - 2700eaa, Tanska.

Hirven (Alces alces) poskihampaan fragmentti on todennäköisesti peräisin myöhäismesoliittisen Ertebøllen kulttuurin parista Tanskasta. Ertebølle on kehittynyt samalla seudulla sitä edeltäneiden Maglemosen (9000-6400 eaa.) ja Kongemosen kulttuurin (6400-5400 eaa.) pohjalta. Ertebøllen vaiheen jälkeistä ja maataloutta harjoittanutta neoliittista vaihetta kutsutaan suppilopikarikulttuuriksi. Ertebøllen kulttuurin ydinaluetta on ollut Tanskan rannikkoseudut ja saaristo. Asuinpaikkoina olivat lahdet, salmet ja joensuut. Väestö on ollut tervettä ja saanut elantonsa pääosin merestä. Eri Ertebøllen ryhmien välillä on ollut tiiviit yhteydet ja ryhmät ovat käyneet kauempanakin. Väestö on liikkunut ruuhillaan vesitse ja he ovat pitäneet yhteyttä lähiryhmien kanssa, jotka ovat muodostaneet pienempiä kulttuurillisesti hieman eriytyneitä heimoja. Kauemmaksi on menty hieromaan kauppaa, mikä näkyy myös löytöesineistössä. Materiaalit ovat olleet puuta, luuta, keramiikkaa ja sarvi- sekä piikivityökaluja.

Erilaiset vaikutteet keramiikassa ja esineiden valmistamisessa, sekä eksoottisten tuotteiden, kuten esimerkiksi viljan hankkiminen, kertovat yhteyksistä joita tehtiin runsaammin vuosien 4300-3900 eaa. aikana. Ertebøllen kulttuurin katsotaan päättyneen maatalouden yleistymiseen Etelä-Skandinaviassa. Silloin puhtaat keräilijä-metsästäjä-kalastaja-yhteisöt ovat ottaneet vanhojen elinkeinojen rinnalle alkeelliset viljely- ja karjanhoitokeinot.

Tämä ainutkertainen poskihampaan fragmentti on suolöytö Tanskasta. Fragmentti on peräisin lakkautetun museon kokoelmista. Iänmukaista kulumaa, murtumia ja halkeamia. Jäänteitä turvesuosta. Upea patina. Fragmentti on käsitelty mehiläisvahalla suojellen sen haurasta pintaa. Kooltaan noin 4,7cm x 2,6cm x 2,1cm.