Helminauha "Venetian"

125 €

Venetsia, Ghana, Länsi-Afrikka, 1900-luvun alku - 1900-luvun puoliväli, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Helmet ovat todennäköisesti ensimmäinen kestävä koriste, jonka ihminen on tuottanut.  Helmiä on käytetty koristeena ja arvoaseman merkkinä jo kymmeniä tuhansia sitten. Afrikassa lasihelmien käyttö kaupankäynnin välineenä ja valuuttana alkoi jo niinkin aikaisin kun 1400-luvulla, portugalilaisten kauppa-alusten saapuessa Länsi-Afrikan rannikolle ja alkaessa käydä ”kauppaa” mm. kullasta, norsunluusta, palmuöljystä ja orjista. Tällöin tuotteet ja ihmiset vaihtoivat omistajaa suurimmaksi osaksi eurooppalaisten lasihelmien avulla. Tämän vuoksi näitä lasihelmiä, "kauppahelmiä" alettiin pian kutsua myös lisänimellä ”slave beads” eli orjahelmet.

Keskiajalla Venetsia oli lasiteollisuuden keskus. Lasiteollisuuden nousu sijoittui suurien löytöretkien aikaan, kun kauppa laajeni löytöretkien myötä. Lasihelmistä tuli oleellinen osa kansainvälistä kauppankäyntiä. Helmien valikoima oli suuri, ja helmiä valmistettiin tyydyttämään eri ostajien makua. Helmiä oli tarjolla satoja eri malleja, mutta suosituimmiksi muodostuivat mm. millefiori, rosetta ja chevron. Helmillä ostettiin kultaa Inkoilta, orjia ja norsunluuta Afrikasta, turkiksia ja maata Pohjois-Amerikassa. Lasihelmistä tuli osa näitä kulttuureja. Samaan aikaan Euroopassa käytettiin lasihelmiä vain vähän. Kristinusko piti koristautumista turhuutena, josta poikkeuksen muodosti rukousnauha. Bead (helmi) sana on oletettavasti tullut sanasta bidden (rukoilla). Kun Venetsian lasiteollisuus lamaantui lähes täysin 1700-luvun lopulla, piti helmien valmistus sen hengissä. Lasihelmet osoittautuivat niin edullisiksi ja toimiviksi kauppavälineiksi että niitä kuljetettiin Afrikkaan lopulta tonneittain ja ne toimivat jopa lähtevien kauppa- ja orjalaivojen painolastina. Lasihelmiin erikoistuneita tehtaita sijaitsi mm. Böömissä, Italiassa ja Alankomaissa ja ne lisäsivät tuotantoaan Afrikan kasvavien tarpeiden mukaan. Lasin valmistamista ei vielä tällöin Afrikassa osattu, joten värikkäät helmet muodostuivat nopeasti arvostetuiksi seremoniakoristeiksi, statussymboleiksi ja sitä kautta valuutaksi erityisesti Länsi-Afrikassa

Helmien käyttö valuuttana loppui Afrikassa vasta 1800-luvun lopulla. Lasihelmet jäivät käyttöön koruina ja vaihtokauppojen välineenä. Lasihelmet ovat yhä tänäkin päivänä erittäin arvostettuja sosiaalisen statuksen ja vaurauden symboleja muun muassa Ghanassa, Länsi-Afrikassa. Antiikkiset lasihelmet kulkevat suvussa perintönä ja niitä vaalitaan arvostettuina sukukalleuksina.

Nauhaan on pujotettu eri mallisia ja kokoisia antiikki- ja vintage-helmiä, puuterilasihelmiä ja ns. Krobo-helmiä. Hyvässä kunnossa. Värit vaihtelevat koboltinsinisestä valkoiseen, vihreään ja keltaisesta aina tummanpunaiseen. Kasvikuidusta punottu nyöri on modernia tekoa. Helmissä iän tuomaa patinaa. Pieniä lohkeamia ja murtumia saattaa esiintyä. Helminauhan ympärysmitta on noin 82,0cm ja siinä on 95 antiikkista lasihelmeä.

Viittaukset, lainaukset & lähteet:

The BeadSite. (http://www.thebeadsite.com/welcome.html)

African Odyssey, A Brief History of Glass Beads in Africa.(https://www.africanodyssey.co.uk/blog/a-brief-history-of-glass-beads-in-africa)

Opistosta käsin - Lasihelmien historiaa. (https://www.opistostakasin.fi/lasihelmien-historiaa/)